# Pienet toimijat, suuret vaikutukset – miten sote-alan pk-yritykset ja järjestöt rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa

> Pk-toimijat edistävät kestävää kehitystä arjessa ja toimivat aktiivisesti oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentajina.

## Sosiaalinen kestävyys sote-alan ytimessä

Kestävä kehitys on noussut yhdeksi aikamme keskeisimmistä yhteiskunnallisista teemoista. Sen ytimessä on kysymys siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa ja miten voimme sovittaa yhteen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet. Hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kestävän kasvun edistäminen edellyttävät näiden ulottuvuuksien tasapainoista vahvistamista.

Vaikka kestävyyskeskustelu painottuu usein ympäristö- ja talouskysymyksiin, Envallin (2025) YAMK-opinnäytetyö nostaa esiin sosiaalisen kestävyyden erityisen merkityksen sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten ja järjestöjen toiminnassa. Sosiaalinen vastuu, kuten eriarvoisuuden vähentäminen, haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin vaikuttaminen, näyttäytyy näiden toimijoiden arjessa keskeisenä motiivina.

## Yhteiskunnallinen muutos lähellä ihmistä

Envallin (2025) haastattelututkimuksen mukaan pk-yritykset ja järjestöt eivät ainoastaan tarjoa palveluja, vaan osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne pyrkivät rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa lähellä ihmistä, siellä missä tarpeet konkretisoituvat. Haastateltavat korostivat tahtotilaa puuttua epäkohtiin: “On nostettava esille sellaisia asioita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen.”

Päätöksenteko näissä organisaatioissa on taloudellisesti ja ekologisesti harkittua. Kestävyys ei ole irrallinen lisäys, vaan sisäänrakennettu osa toimintaa. Pienten organisaatioiden resurssiviisaus ja ketteryys mahdollistavat innovatiiviset ratkaisut usein nopeammin kuin suurissa organisaatioissa.

## Yhteistyön merkitys toimintaympäristössä

Pk-yritysten ja järjestöjen toiminta ei tapahdu tyhjiössä. Ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää mittavia investointeja, teknologista kehitystä ja pitkän aikavälin vakaita pelisääntöjä. Rahoituksen riittävyys, poliittinen ohjaus ja toimintaympäristön epävarmuus määrittävät toimijoiden mahdollisuuksia.

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan (2021) mukaan tarvitaan hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten, järjestöjen ja kansainvälisten kumppaneiden kesken. Toimialojen välisten siilojen purkaminen on avainasemassa, jotta taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys voivat vahvistaa toisiaan.

## Hyvinvointitalous ja tulevaisuuden näkymät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) mukaan järjestöjen näkökulmasta sosiaalinen ulottuvuus on keskiössä. THL:n laatima kansallinen ohjausmalli hyvinvointitaloudesta pyrkii edistämään kestävää kehitystä siten, että taloudellinen kehitys tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia YK:n tavoitteiden mukaisesti.

Pk-yrityksillä ja järjestöillä on erityinen rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa: ne luovat työpaikkoja, vahvistavat yksilöiden taloudellista osallisuutta ja tukevat tasa-arvoista kehitystä. Vaikka resurssit ovat usein rajalliset, näiden toimijoiden sitoutuminen ja käytännön toimintatavat voivat toimia esimerkkinä myös suuremmille organisaatioille.

## Kirjoittajat

*   **Sabina Envall**, sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, Kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Pehkonen**, YTM, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Envall, S. 2025. Kestävän kehityksen nykytila sosiaali- ja terveysalan pienissä ja keskisuurissa järjestöissä ja yrityksissä – Esihenkilöiden näkemyksiä kestävän kehityksen edistämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. Opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021. Kolme kärkeä kestävään kasvuun.
*   Svensk näringsliv 2021. Företagens avgörande roll för en hållbar utveckling och genomförandet av Agenda 2030. Stockholm 2021.
*   THL 2024. Järjestöjen ja neljännen sektorin hyvinvointitalousajattelun keskiössä sosiaalinen kestävyys.