# Pölyttäjät erikoiskasvituotannon näkymättömänä tuotantopanoksena - Savonia-AMK

> Erikoiskasvit ja pölyttäjät hyötyvät toisistaan – monimuotoinen viljelyympäristö tukee sekä satoa että luontoa.

## Pölyttäjät tuotantopanoksena
Erikoiskasvituotannossa huomio kohdistuu usein lajikevalintoihin, kasvinsuojeluun, ravinteisiin ja kasteluun. Vähemmälle huomiolle saattaa kuitenkin jäädä yksi tärkeimmistä tuotantoon vaikuttavista tekijöistä – pölyttäjät. Monien erikoiskasvien sadon määrä, laatu ja satovarmuus ovat suoraan yhteydessä pölyttäjien aktiivisuuteen ja monimuotoisuuteen.

Pölyttäjät voidaan nähdä tuotantopanoksena, jonka vaikutukset näkyvät niin sadon määrässä kuin laadussakin. Samalla erikoiskasvit tarjoavat pölyttäjille ravintoa ja elinympäristöjä. Kyseessä on molemminpuolinen hyötysuhde.

## Pölytyksen merkitys ruokajärjestelmälle
Pölytys on yksi maailman tärkeimmistä ekosysteemipalveluista. Kansainvälisen IPBES-arvioinnin mukaan:
* Yli 75 prosenttia maailman tärkeimmistä ruokakasveista hyötyy eläinpölytyksestä.
* Lähes 90 prosenttia luonnonvaraisista kukkakasveista on ainakin osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä.
* Pölyttäjäriippuvaisten kasvien osuus maailman kasvintuotannosta on noin 35 prosenttia.
* Pölytyspalveluiden vuotuinen arvo on maailmanlaajuisesti 235–577 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Suomessa hyönteispölytys vaikuttaa erityisesti öljykasvien, marjakasvien, hedelmien ja siementuotannon satotasoon. Luonnonpölyttäjät täydentävät tarhamehiläisten työtä, ja monimuotoinen pölyttäjäyhteisö tuottaa vakaamman pölytystuloksen.

## Vaikutukset sadon laatuun ja määrään
Onnistunut pölytys voi lisätä sadon määrää, parantaa laatua, tasoittaa tuleentumista sekä vähentää varisemista. Esimerkiksi kuminalla tehdyissä kokeissa pölyttäjien vaikutus nosti satotason lähes kaksinkertaiseksi verrattuna pölyttäjättömiin kokeisiin. Marjakasveilla vaikutus näkyy marjojen koossa, muodossa ja tasalaatuisuudessa.

Eri pölyttäjäryhmät, kuten kimalaiset, erakkomehiläiset ja kukkakärpäset, täydentävät toisiaan. Esimerkiksi kimalaiset kykenevät lentämään viileämmässä säässä kuin tarhamehiläiset, mikä on kriittistä Pohjois-Suomen olosuhteissa.

## Erikoiskasvit pölyttäjien ravinnonlähteenä
Suomessa pölyttäjille merkittäviä viljelykasveja ovat muun muassa:
* Rypsi
* Rapsi
* Härkäpapu
* Apilat
* Tattari
* Kumina

Nämä kasvit tarjoavat mettä ja siitepölyä eri aikaan kasvukautta. Esimerkiksi tattari on osoittautunut erittäin houkuttelevaksi kimalaisille, kun taas kuminakasvustoissa viihtyvät erityisesti kukkakärpäset.

## Käytännön keinoja pölyttäjien tukemiseen
Pölyttäjäystävälliset ratkaisut ovat osa tuotannon kehittämistä. Keinoja ovat:
* Monivuotiset kukkakaistat
* Kukkivat pientareet
* Luonnonhoitopellot
* Petopenkat suurilla peltolohkoilla
* Pesimäympäristöjen säilyttäminen
* Kukintajatkumon huomioiminen viljelykierrossa
* Kasvinsuojeluaineiden harkittu käyttö

## Lähteet
* IPBES. 2016. The Assessment Report on Pollinators, Pollination and Food Production.
* Pulkka, E.-K. 2021. Pölyttäjät tukevat peltokasvien viljelyä. Käytännön Maamies 8/2021.
* Savonia. 2021. Pölytyspalveluopas.
* Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hanke. Savonia-ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.
* Suuronen, T. 2024. Pölyttäjille turvalliset viljelymenetelmät. Opinnäytetyö. Savonia Ammattikorkeakoulu.