# Positiivinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla – uusia toimintakäytäntöjä

> Positiivinen johtaminen on myönteisiä toimintatapoja työyhteisön päivittäisessä toiminnassa.

## Johdanto
Johtamisen on aina tärkeä tukea työyhteisön hyvinvointia, resilienssiä, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Positiivinen johtaminen on humanistiseen ihmiskäsitykseen perustuva johtamisnäkemys, jossa hyödynnetään positiivisen psykologian ja organisaatiotutkimuksen periaatteita. Sen keskiössä ovat ihmisläheisyys, aito vuorovaikutus ja työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen.

Positiivisella johtamisella voidaan ylläpitää työn innostusta arjen haasteissa ja muutostilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa merkityksellisyyttä, luottamusta ja työniloa, mikä edistää työhyvinvointia, sitoutumista, tehokkuutta ja oppimista.

## Kehittämistyö ja esihenkilöiden näkemykset
Tämä artikkeli pohjautuu Mirva Kekäläisen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutussairaaloiden esihenkilöiden käsityksiä positiivisesta johtamisesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka esihenkilöt tunnistivat positiivisen johtamisen elementtejä – kuten myönteisen vuorovaikutuksen, onnistumisten huomioimisen ja optimistisen elämänasenteen – käsitykset olivat hajanaisia. Esihenkilöiden oli vaikea yhdistää käytännön toimintaa teoreettiseen viitekehykseen, mikä voi johtua positiivisen johtamisen tilannesidonnaisuudesta sekä työyhteisön tunteista ja oletuksista.

## Positiiviset johtamiskäytänteet arjessa
Hyviä positiivisia johtamiskäytänteitä ovat:
* Hyvien asioiden ja onnistumisten huomioiminen
* Arvostuksen ja kiitollisuuden kulttuurin ylläpitäminen
* Työn merkityksen esille tuominen
* Vuorovaikutuksen avulla luottamuksen edistäminen

Toimintatapojen tulee olla konkreettisia, helposti toteutettavissa ja yhdessä sovittuja. Esimerkkejä positiivisesta johtamiskäyttäytymisestä ovat läsnäolo, kiittäminen, kehuminen, kannustava palaute ja yksilöllinen huomioiminen.

## ”Onnistumisista kiittäminen” -toimintamalli
Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä tarvitaan enemmän arvostavaa palautetta. Kiittäminen edistää työntekijän motivaatiota, fyysistä terveyttä ja suorituskykyä.

Kekäläisen (2025) opinnäytetyössä kehitettiin ”Onnistumisista kiittäminen” -toimintamalli, jotta kiittämisestä tulisi säännöllinen ja johdonmukainen osa esihenkilötyötä. Toimintamalli sisältää:
* Viikoittaiset perjantaisin lähetettävät kiitosviestit koko henkilöstölle.
* Henkilökohtaisen kiittämisen onnistumisista kehityskeskusteluissa ja päivittäisessä työssä.
* Työntekijöiden osallistamisen: kaikkia kannustetaan kiittämään kollegoita ja esihenkilöitä onnistumisista.

## Johtopäätökset
Positiiviset johtamiskäytänteet tarjoavat uudenlaisen näkökulman johtamiseen, joka korostaa ihmisten vahvuuksia ja sallii aitouden työpaikalla. Tämä mahdollistaa yksilön ja työyhteisön kukoistamisen, mikä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalan jatkuvassa muutoksessa.

## Kirjoittajat
* **Mirva Kekäläinen**, sairaanhoitaja, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
* Caniëls, C.J.M. 2023. How remote working increases the importance of positive leadership for employee vigor. Frontiers in Psychology.
* Cameron, K. 2010. Positive leaders. Leadership Excellence Essentials.
* Gordon, J. 2017. The Power of Positive Leadership: How and Why Positive Leaders Transform Teams and Organizations and Change the World.
* Haapakoski, P., Wenström, S. & Uusiautti, S. 2024. The Correlation between Work Engagement and the Positive Organizational PRIDE Index Provides New Perspectives on Workplace Development. European Journal of Workplace Innovation.
* Huppert F.A. & So T.T.C. 2013. Flourishing Across Europe: Application of a New Conceptual Framework for Defining Well-Being. Soc Indic Res.
* Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.
* Kekäläinen, M. 2025. Työnilo ja positiivinen johtaminen työhyvinvoinnin tekijänä – Esihenkilön rooli ja keinot työhyvinvoinnin edistäjänä. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.
* Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Helsinki: Työterveyslaitos.
* Salmi, I. 2024. Positiivinen johtaminen uusin silmin – kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä. Väitöskirja. Lapin Yliopisto.
* Syväjärvi, A. & Vakkala, H. 2012. Psykologinen johtamisorientaatio – positiivisuuden merkitys ihmisten johtamisessa. Teoksessa Perttula, J. & Syväjärvi (toim.) Johtamisen psykologia. Jyväskylä: Ps-kustannus.
* Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
* Wenström, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.