# Psykologinen turvallisuus kuuluu kaikille - Savonia-AMK

> Psykiatrisessa sairaalassa psykologinen turvallisuus on tärkeää, koska työ sisältää emotionaalisesti kuormittavia tilanteita.

## Psykologisen turvallisuuden merkitys työyhteisössä

Psykologisen turvallisuuden on todettu olevan merkittävässä roolissa työpaikkojen tehokkuuden kannalta. Etenkin työyhteisöissä, joissa esiintyy epävarmuustekijöitä tai työn luonteen vuoksi vaaditaan luovuutta ja yhteistyötä, psykologisen turvallisuuden merkitys suorituskyvyn kannalta korostuu. Psykiatrisessa sairaalassa psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää, koska työ sisältää emotionaalisesti kuormittavia tilanteita, nopeaa reagointia vaativia päätöksiä ja potilaiden hyvinvointiin suoraan vaikuttavaa moniammatillista yhteistyötä.

Psykologisen turvallisuuden käsitteen keskeisenä kehittäjänä pidetään Amy Edmondsonia. Hänen määritelmänsä mukaan psykologinen turvallisuus on tiimin jäsenten jaettu uskomus siitä, että työyhteisössä voidaan ottaa ihmissuhteisiin liittyviä riskejä ja olla oma itse ilman pelkoa nöyryytyksestä tai naurunalaiseksi joutumisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöiden kokemusta siitä, että he voivat toimia tilanteissa, joissa he altistavat itsensä ihmissuhderiskeille, kuten kysymyksen esittäminen, virheen avoin ilmoittaminen, palautteen pyytäminen tai uuden idean esiin tuominen.

## Vaikutus tuottavuuteen ja oppimiseen

Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuus vähentää ihmissuhderiskejä ja luo edellytykset palautteen antamiselle, ideoiden jakamiselle, avun pyytämiselle ja virheiden avoimelle myöntämiselle. Se parantaa organisaation tuottavuutta vähentämällä henkilökunnan tyytymättömyyttä, parantamalla sitoutumista ja auttamalla tavoitteiden saavuttamisessa. Oppivan organisaation menestyksen kannalta on ratkaisevaa, että henkilöstö uskaltaa tuoda esille näkemyksiään, tunnistaa ongelmia ja kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ilman pelkoa kielteisistä seurauksista.

## Psykologinen turvallisuus sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysalalla psykologinen turvallisuus toimii tärkeänä suojaavana tekijänä. Se auttaa laimentamaan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia, vähentää hoitajien työuupumusriskiä ja sairauspoissaoloja. Potilasturvallisuuden takaamiseksi on välttämätöntä, että koko tiimi voi osallistua keskusteluun vapaasti. Tutkimuksissa on kuitenkin tunnistettu myös haasteita, kuten epäammatillinen johtaminen, autoritäärisyys, epäoikeudenmukaisuus sekä pelon ja kostamisen kulttuuri, jotka estävät mielipiteiden esiin tuomista.

## Tutkimus Niuvanniemen sairaalassa

Riikka Kettunen tutki opinnäytetyössään hoitohenkilökunnan kokemusta psykologisesta turvallisuudesta Niuvanniemen sairaalassa. Tutkimuksessa käytettiin Amy Edmondsonin seitsemän kohdan mittaria (Seven Item Scale). Kyselyyn vastasi 134 hoitotyöntekijää.

### Keskeiset tulokset
*   **Yleinen taso:** Hoitajat arvioivat psykologisen turvallisuuden melko hyväksi.
*   **Virheet ja apu:** 76 % koki, ettei virheen tekeminen käänny tekijää vastaan, ja 90 % koki avun pyytämisen turvalliseksi.
*   **Tiimityö:** 86 % koki, että tiimissä voi tuoda esiin vaikeita asioita.
*   **Haasteet:** Noin puolet (51 %) koki, että tiimin jäsenet joskus torjuvat toisiaan erilaisuuden vuoksi.

### Psykologista turvallisuutta heikentävät tekijät
Avoimien vastausten perusteella tunnistettiin neljä kategoriaa:
1.  **Hierarkkinen organisaatiokulttuuri:** Vanhanaikaiset ja jäykät rakenteet, joissa kehitysehdotuksia vähäteltiin.
2.  **Vuorovaikutuksen haasteet:** Avoimen keskustelukulttuurin puute, henkilökemioiden ristiriidat ja joukkopaine.
3.  **Turvallisuustekijät ja kuormitus:** Henkilöstövaje, korkea vaihtuvuus, haasteelliset potilastilanteet ja puutteelliset turvavälineet.
4.  **Kohtelu ja käyttäytyminen:** Kiusaava tai nöyryyttävä käytös, selän takana puhuminen ja ulkopuolelle jättäminen.

## Johtopäätökset

Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää osallistavaa ja eettistä johtamista, hierarkkisten esteiden purkamista sekä tiimidynamiikan kehittämistä. Näillä toimilla voidaan parantaa työhyvinvointia ja edistää potilasturvallisuutta, sillä hierarkkiset kulttuurit voivat estää puheeksi ottamista ja altistaa hoitovirheille.

## Kirjoittajat
*   **Riikka Kettunen**, sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Teija Korhonen**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Edmondson, A. (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. *Administrative Science Quarterly*.
*   Edmondson, A. (2003). *Psychological safety, Trust and Learning in Organizations: A Group-Level Lens*. Harvard Business School.
*   Edmondson, A. & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history renaissance and future of an interpersonal construct. *Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior*.
*   Grailey, K., et al. (2021). Exploring the factors that promote or diminish a psychologically safe environment: a qualitative interview study with critical care staff.
*   Hallam, K. T., et al. (2023). Identifying the key elements of psychologically safe workplaces in healthcare settings.
*   Järvinen, J., et al. (2024). Sairaanhoitajien kokeman työuupumuksen yhteys johtamistyyleihin ja koettuun psykologiseen turvallisuuteen. *Hoitotiede*.
*   Laitinen, J., et al. (2025). *Mitä kuuluu sosiaali- ja terveysalan työhyvinvoinnille 2024*. Työterveyslaitos.
*   Newman, A., et al. (2017). Psychological Safety: A systematic review of the literature. *Human Resource Management Review*.
*   Omura, M., et al. (2018). Exploring Japanese nurses’ perceptions of the relevance and use of assertive communication in healthcare. *Nurse Educ Today*.
*   Remtulla, R., et al. (2021). Exploring the barriers and facilitators of psychological safety in primary care teams: a qualitative study. *BMC Health Services Research*.
*   Salazar, M. J., et al. (2014). Influence of surgeon behavior on trainee willingness to speak up: a randomized controlled trial. *J Am Coll Surg*.
*   Zhao, H. D., & Xia, Q. (2018). Nurses’ negative affective states, moral disengagement, and knowledge hiding: the moderating role of ethical leadership. *Journal of Nursing Management*.