# Savonian pariharjoittelupilotista myönteisiä kokemuksia – vertaisoppiminen vahvistaa osaamista

> Savonian pariharjoittelupilotti vahvisti vertaisoppimista, ammatillista kasvua ja ohjausta.

## Johdanto
Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2026 fysioterapeuttiopiskelijoiden pariharjoittelun pilotti yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) ja muiden harjoitteluympäristöjen kanssa. Pilotin tarkoituksena oli kehittää harjoittelun ohjausta tukemaan opiskelijoiden oppimista ja ohjaajien ohjausta sekä kehittää harjoittelupaikkojen saatavuutta.

Pariharjoittelussa kaksi opiskelijaa oppii yhdessä aidossa asiakastyössä, tukien toistensa oppimista ja reflektoiden kokemuksiaan. Malli perustuu vertaisoppimiseen ja dialogiseen ohjaukseen, joissa keskiössä ovat yhteinen ajattelu, reflektio ja ammatillinen kasvu.

## Pilotointi ja toteutus
Pariharjoittelua kehitettiin vaiheittain syksystä 2025 alkaen. Varsinainen pilotointi toteutettiin keväällä 2026 viikkojen 10–21 aikana. Pilotissa oli mukana useita harjoitteluympäristöjä:
* Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
* Savonian Wellness Center -harjoitteluympäristö
* Pohjois-Savon Liikunta ry

Pilottiin osallistui 31 opiskelijaa, joista 7 osallistui harjoitteluun pareina, 5 kolmen hengen tiimeinä sekä 3 paria siten, että parien opiskelijoilla oli omat ohjaavat fysioterapeutit. Ohjauksen tueksi laadittiin valmistautumisohjeita, tarkistuslistoja, viikkosuunnitelmia ja reflektiokeskustelun ohjeita.

## Tutkimustulokset: Hyödyt ja haasteet
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (19 kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2020–2025) osoitti pariharjoittelun tarjoavan opiskelijoille etuja, kuten psykologista turvallisuutta, emotionaalista tukea, parempaa teorian ja käytännön yhdistymistä sekä yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittymistä.

Ohjaajien näkökulmasta hyötyjä olivat muun muassa ohjauskuorman keventyminen, opiskelijoiden parempi integroituminen työyhteisöön ja toimiva pedagoginen menetelmä.

Haasteina tunnistettiin:
* **Opiskelijoille:** Negatiivinen kilpailuasetelma, oppimisen riippuvuus vertaisparista, jaettu aika potilaiden kanssa ja paridynamiikan haasteet.
* **Ohjaajille:** Erot opiskelijoiden tieto- ja taitotasoissa, kahden opiskelijan ohjaamisen haasteellisuus, ajallinen vaade suunnittelulle sekä tarve tuelle oppilaitoksilta.

## Ohjaajien kokemukset
Webinaarissa 25.5.2026 kerättyjen kokemusten mukaan pariharjoittelumalli vaati alkuvaiheessa enemmän resursseja, mutta muuttui harjoittelun edetessä kevyemmäksi. Selkeät ohjeistukset ja tarkistuslistat olivat kriittisiä harjoittelun alussa. Harjoittelun puolivälin jälkeen opiskelijoiden välinen yhteistyö vahvistui, mikä kevensi ohjauskuormaa ja tuki ammatillista kasvua.

## Opiskelijoiden kokemukset
Opiskelijakyselyn (n=14) perusteella pariharjoittelu arvioitiin erittäin myönteisesti. Keskeisiksi vahvuuksiksi nousivat psykologinen turvallisuus, sujuva yhteistyö, avoin vuorovaikutus ja palautekulttuuri. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin ohjeistus, parien muodostaminen ja asiakastilanteiden määrä.

## Johtopäätökset
Savonian pariharjoittelupilotin tulokset osoittavat, että vertaisoppimiseen perustuva malli tukee opiskelijoiden oppimista, ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia. Vaikka alkuvaihe vaatii panostusta, pariharjoittelu luo ilmapiirin, jossa psykologinen turvallisuus ja kollegiaalisuus vahvistuvat. Savoniassa fysioterapeutin tutkinto-ohjelman pariharjoittelun kehittämistä jatketaan koulutuksen laadun varmistamiseksi.

## Kirjoittajat
* **Saijamari Hiltunen**, fysioterapeutti (AMK), TtM, AmO, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marja Äijö**, TtT fysioterapeutti, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Oskari Ojaniemi**, valmistuva Ttm-opiskelija, Jyväskylän yliopisto, fysioterapeutti (AMK)

## Lähteet
* Al-Moman, S. M. et al. (2025). Facilitating nursing students’ clinical education continuity utilizing collaborative critical friendship approach.
* Andersson I. et al. (2025). Bachelor nursing students’ perceptions of peer learning and its contribution to professional development.
* Barimani M. et al. (2022). Open dialogue – A grounded theory study on peer learning at birthing units.
* Channa S. et al. (2024). Clinical learning experiences of healthcare professional students in a student-led clinical learning environment (SLCLE).
* Hammar S. et al. (2023). Nurse anesthetist students’ experiences of peer learning in clinical education.
* Henderson S. et al. (2020). Clinical facilitators’ experience of near peer learning in Australian undergraduate nursing students.
* Hiltunen S. et al. (2026). Pariharjoittelun kehittämisellä harjoittelupaikkoja fysioterapian opiskelijoille.
* Hlebš, S. (2025). Enhancing clinical education in physiotherapy: Students’ perceptions of effective teaching and learning opportunities.
* Nilsson C. & Lindberg B. (2024). Demanding yet supportive and developing: Nurse preceptors’ experiences of peer learning in nursing education.
* Raustøl A. et al. (2024). Nurses’ Experiences With Mentoring Nursing Students in Nursing Homes.
* Salvitti, S. et al. (2025). Peer tutoring during clinical internships as experienced by physiotherapy students.
* Tailor J. et al. (2024). Student physiotherapists’ perspectives of peer learning during multi‑model placements.
* Topping K. J. (1996). The Effectiveness of peer tutoring in further and higher education.
* Tuvesson H. & Andersson E. K. (2021). Registered nurse preceptors’ perceptions of changes in the organisation of clinical placements.
* Vuckovic V. & Landgren K. (2020). Peer learning in clinical placements in psychiatry for undergraduate nursing students.
* Zwedberg S. et al. (2021). Student midwives’ perception of peer learning during their clinical practice.
* Wille E. et al. (2025). Building Resilience and Competence in Bachelor Nursing Students.
* Äijö M. & Laitinen-Väänänen S. (2026). Miten kliininen päättely kehittyy harjoittelussa?