# Selkeä viestintä luo turvallisen oppimisympäristön

> Tässä artikkelissa pohditaan, miten suomen kielen sanastoon liittyvät ilmiöt vaikuttavat kielen selkeyteen.

## Johdanto
Nykyään kielitietoisuus mainitaan eri konteksteissa, jotka tavalla tai toisella liittyvät kansainvälisyyteen. Yksinkertaisesti ilmaistuna kielitietoisuus tarkoittaa oman kielenkäytön reflektointia, eri kielten monipuolista integrointia ja tilanteen vaatiessa puheen yksinkertaistamista. 

Tämän artikkelin kirjoittamisen on mahdollistanut Euroopan sosiaalirahaston ESR+ tukema hanke *Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo*, jossa kehitetään kaksikielisen korkeakoulutuksen mallia. Tarkastelemme sellaisia kielitietoisuuden ulottuvuuksia, jotka liittyvät sanaston käyttöön, eli kielteisiä, murteellisia, metaforisia ja niin sanottuja ylimääräisiä ilmauksia. Artikkeli on ensisijaisesti suunnattu selkeästä kielestä kiinnostuneille opettajille.

## Positiivisuus ja negatiiviset ilmaukset
Positiivisen ilmapiirin luominen on ensimmäinen askel kohti tehokasta ja mielekästä oppimista. Negatiiviset ilmaukset ovat abstraktisia eli virtuaalisia ja kertovat tapahtumista, joita todellisuudessa ei ole olemassa. Kun kuullaan fraasi "Minulla ei ole veljeä", konkreettisen ihmisen hahmottaminen on mahdotonta. 

Selkeään ilmaisutapaan pyrkivä voi epäröimättä korvata kuvaukset kuten *ei hassumpi*, *ei huono*, *ei hullumpi*, *ei paha* tai *ei lainkaan huono* tavallisella positiivimuotoisella adjektiivilla *hyvä*.

## Murteet ammatillisessa viestinnässä
Murteet nähdään tärkeänä kulttuuriperintönä, mutta niiden käyttöä on tärkeää lähestyä suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Alkeistason kielenkäyttäjä ei yleensä pysty erottamaan murteita yleiskielen sanoista, mutta keskitason osaaja havaitsee niiden hankaloittavan puheen ymmärtämistä.

Opettajan olisi syytä miettiä, kuuluvatko murteet oman alansa ammatilliseen viestintään. Mikäli murteiden käyttö vahvasti kuuluu opettajan persoonaan, S2-opiskelijoille (suomi toisena kielenä) kannattaa selittää murteiden merkitystä ja mainita tilanteita, joissa niitä voi kuulla.

## Mielikuvat ja metaforat
Mielikuvat heijastavat puhujan kykyä esittää asia erilaisten vaihtoehtojen mukaan. Kielikuvien ymmärtämiseen tarvitaan yleensä useamman vuoden kielenkäyttökokemusta. Opiskelijoiden abstraktia ajattelua voidaan kuitenkin tukea tutustuttamalla heitä esimerkiksi aikaan liittyviin metaforiin, kuten *säästää aikaa*, *aika se rientää* tai *aika parantaa haavat*.

## Täytesanojen vaikutus selkeyteen
Täytesanat, kuten *niinku*, *tuota* ja *tavallaan*, ovat suunnitteluilmauksia, joilla ei ole varsinaista roolia asiasisällön kannalta. Niiden runsas käyttö voi antaa vaikutelman epävarmuudesta ja kuormittaa S2-oppijoiden aivoja.

**Esimerkki täytesanoja sisältävästä puheesta:**
> ”No niin, hyvää huomenta kaikille. Öö, tänään meillä on siis, tota noin niin, aiheena tämä… hmm, solun rakenne. Eli, tiedättekö, me käydään läpi ensin vähän niitä, niinku, perusosia, ja sitten öö, mennään vähän syvemmälle siihen, tota, solukalvon toimintaan.”

**Sama viesti selkeästi:**
> ”Hyvää huomenta kaikille! Tänään aiheena on solun rakenne. Käymme ensin läpi sen perusosat, ja sitten siirrymme syvemmälle solukalvon toimintaan.”

## Yhteenveto
Oppitunti on tilanne, jossa viestin vastaanottaminen on usein tärkeämpää kuin lähettäminen. Itselle mieluisia puhetottumuksia voi hieman muokata, jotta kansainvälisten opiskelijoiden tutustuminen suomen kielen rikkauteen tapahtuisi asteittain ja turvallisessa ilmapiirissä.

**Kirjoittajat:**
* Veronika Mysheva, suomen kielen lehtori, Savonia AMK
* Anna-Beata Koskelo, suomen kielen ja viestinnän lehtori, OAMK

## Lähteet
* Apropos lingua n.d. Täytesanat: paljon täytettä, vähän sisältöä.
* Helsingin yliopisto. 2023. Kielitietoinen opetus.
* Hermo, R. 2021. Muuttuva ja muuttumaton murre. Virittäjä.
* Hippi, K. 2023. Murteet kielellisessä elämäkerrassa. Sananjalka.
* Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo. n.d. Tampereen korkeakouluyhteisö.
* Kielitoimiston sanakirja. 2024.
* Langacker, R. W. 2008. Cognitive Grammar as a Basis for Language Instruction.
* Leino, P. 1993. Polysemia – kielen moniselitteisyys.
* Mysheva, V. & Koskelo, A.-B. 2025. Kielitietoisen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä.
* Ranta, E. 2020. Täytesanat: paljon täytettä, vähän sisältöä.