# Simulaatiomallien suunnittelu alkaa alkukartoituksesta - Savonia-AMK

> Teollisten simulaatiomallien lähtökohtana on huolellinen alkukartoitus, tietojen analysointi ja skenaarioiden tarkastelu.

## Alkukartoituksen merkitys projektityössä

Yleistetysti jokaiseen projektiin liittyy jonkintasoinen alkukartoitusvaihe, jonka tavoitteena on selvittää projektin lähtötietoja. Joissakin projekteissa tämä vaihe voi olla hyvinkin mittava, mutta mikäli lähtötiedot ovat jo valmiiksi olemassa, riittää että ne käydään läpi ja dokumentoidaan tarvittavalla tavalla. Alkukartoitus voidaan nähdä myös ns. ongelman määrittelynä, joka Max Kushin mukaan kuvaa eroa nykyisen ja halutun tilanteen välillä (Kush 2015, One Good Idea: The Statement Problem. Quality Progress).

## Simulaatiomallit teollisissa prosesseissa -hanke

*Simulaatiomallit teollisissa prosesseissa* -hankkeen keskiössä on rakentaa julkisia simulaatiomalleja sekä niitä tukevia toimintamalleja työelämälähtöisten case-tapausten pohjalta. Yksittäisiä case-tapauksia käydään läpi hankkeen aikana useita, joten jokainen case on pienempi osa isompaa kokonaisuutta. Hankkeen valmisteluvaiheessa konkreettinen työskentely jaettiin vaiheisiin, jotka ohjaavat yksittäisen case-tapauksen työskentelyä.

## Alkukartoituksen vaiheet ja tavoitteet

Ensimmäisenä vaiheena on alkukartoitus, jonka pohjalta lähdetään rakentamaan simulaatiomallia sekä toimintamallia. Alkukartoituksen tavoitteena on löytää yrityksen kehittämiskohteista sellainen, joka soveltuu simuloitavaksi ja on riittävän yleismaailmallinen sovellettavaksi useisiin yrityksiin.

Sopiva aihe simuloitavaksi on tyypillisesti prosessi tai järjestelmä, jossa on monimutkaisia vuorovaikutuksia, riippuvuuksia tai epävarmuustekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
* Tuotannon kapasiteetin ja pullonkaulojen analysointi
* Järjestelmien tehokkuuden arviointi
* Uusien toimintamallien vaikutusten testaaminen ilman konkreettisia riskejä liiketoiminnalle

### Tiedonkeruu ja analysointi
Toinen tavoite on kerätä valittuun case-aiheeseen liittyvää tietoa yrityksen järjestelmistä. Kerättävän tiedon on oltava sellaista, jotta sen avulla voidaan kuvastaa tutkittavaa ongelmaa. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmistä saatava työaikatieto kertoo toteutuneen ja suunnitellun valmistusajan erot.

Seuraavaksi kerättyä tietoa analysoidaan, jotta tutkittavan asian käyttäytymistä voidaan tarkastella. Tässä vaiheessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Pareton 80/20-periaatetta tai luokitella tuotteita onnistumisen suhteen, jotta saadaan ymmärrys siitä, kuinka suuri osa tuotannosta valmistuu suunnitellussa ajassa.

## Skenaariot ja "mitä jos" -tarkastelu

Kun tietoa on analysoitu riittävästi, siirrytään simulaatiomallin rakentamiseen. Tässä vaiheessa asetettuja tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Simulaatiot tarjoavat tehokkaan mahdollisuuden erilaisten skenaarioiden, eli ns. ”mitä jos…?” -tilanteiden läpikäymiseen.

Hyvä ja huolellinen alkukartoitus, sisältäen lähtötietojen keräämisen ja analysoinnin, ovat avainasemassa case-tyyppisten projektien onnistuneessa toteuttamisessa.

*Simulaatiomallit teollisissa prosesseissa* -hankkeen etenemistä voi seurata hankkeen kotisivuilta: [https://sitepro.savonia.fi](https://sitepro.savonia.fi)

***

**Kirjoittaja:**
Ari Tanskanen, TKI-asiantuntija