# Taide ja kulttuuri henkisen kriisinkestävyyden rakentajina – Taideteoksen muotoilu -kurssilla kokonaisturvallisuuden teema

> Taide ja kulttuuri toimivat merkittävinä tukipilareina henkisen kriisinkestävyyden rakentamisessa.

## Henkinen kriisinkestävyys ja taiteen rooli
Henkinen kriisinkestävyys eli resilienssi on kyky selviytyä ja sopeutua vaikeissa elämäntilanteissa. Viime vuosina taiteen ja kulttuurin merkitys henkisen kriisinkestävyyden tukemisessa on noussut vahvasti esiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa. Taide ja kulttuuri tarjoavat yksilöille ja yhteisöille keinoja käsitellä vaikeita tunteita, rakentaa toivoa ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tutkimukset osoittavat, että taiteen tekeminen ja kokeminen aktivoivat aivojen alueita, jotka liittyvät tunteiden säätelyyn ja stressin hallintaan. Barnett ja Vasiu (2024) osoittivat, että sekä aktiivinen että passiivinen osallistuminen taiteeseen aktivoi medialisen prefrontaalisen aivokuoren ja amygdalan, jotka ovat keskeisiä tunteiden säätelyssä ja resilienssin rakentumisessa. Psychology Today -artikkelissa (Shimiaie, 2025) korostetaan, että taide tarjoaa ei-kielellisen kanavan tunteiden ilmaisulle ja auttaa yksilöitä käsittelemään vaikeita kokemuksia, kuten surua, pelkoa ja ahdistusta.

Stevenson ja Alzyoodin (2025) systemaattinen katsaus COVID-19-pandemian aikana osoitti, että sekä taideterapia että epämuodollinen taiteellinen toiminta tukivat aikuisten henkistä hyvinvointia eristyksen aikana. Taide auttoi prosessoimaan tunteita, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja muuttamaan traumaattisia kokemuksia kasvun mahdollisuuksiksi. Art therapy on todettu tehokkaaksi menetelmäksi mm. masennuksen, ahdistuksen ja PTSD:n hoidossa (Nabirye, 2025).

## Kulttuuri yhteiskunnallisen resilienssin vahvistajana
Kulttuuriosallistuminen, kuten musiikki, kirjallisuus, teatteri ja kuvataide, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja identiteettiä. KULTA ry:n (2024) lausunnossa liittyen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan todetaan, että kulttuuripalvelut ja kulttuuriperinnön vaaliminen ovat keskeisiä henkisen kriisinkestävyyden ja kansallisen resilienssin rakentamisessa. Yhteiset kulttuurikokemukset lisäävät osallisuutta, vahvistavat kansallista identiteettiä ja yhteisiä arvoja tukien näin myös maanpuolustustahtoa (Nato & European Union 2023). 

Euroopan komission raportti (2025) nostaa esiin kulttuurin, koulutuksen ja yhteisöllisyyden merkityksen henkisen kriisinkestävyyden ja turvallisuuden tunteen vahvistajana. Taiteen ja kulttuurin nähdään tukevan yhteiskunnallista koheesiota, identiteettiä ja demokratian arvoja, jotka ovat keskeisiä turvallisuuden ja resilienssin kannalta. Urwin, Foedit ja Krause (2025) näkevät tärkeänä, että NATO ja EU tukevat kulttuurisia ja taiteellisia ohjelmia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja identiteettiä.

## Taidekasvatus voimavarana
Fosterin (2024) mukaan taidekasvatus on keskeinen voimavara kriisien aikakaudella. Taidekasvatus rohkaisee luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja utopioiden kehittämiseen, mikä auttaa yksilöitä ja yhteisöjä löytämään myönteisiä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Taidekasvatus tukee lasten ja nuorten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja vahvistaa heidän kykyään käsitellä tulevaisuuden haasteita.

## Taideteoksen muotoilu -kurssi Savonia-AMK:ssa
Opiskelijaryhmä lähti miettimään kokonaisturvallisuuden ja taiteen yhteyttä opettaja Sirpa Miettisen johdolla kevään 2025 Taideteoksen muotoilun kurssilla. Opiskelijoiden kanssa käytiin ensin läpi, mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa ja millainen on suomalainen kokonaisturvallisuuden malli. Tämän jälkeen alkoi taideteoksen luominen tavoitteena tehdä jotain sellaista, joka on itselle tai muille merkityksellistä, henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavaa.

Syntyi 10 toinen toistaan upeampaa ja koskettavampaa teosta ja tarinaa teosten taustalla. Esimerkkeinä mainittakoon:
* Pelko tuntui solmuna sydämessä
* Automaalaustapahtuma syvensi yhteenkuuluvuutta
* Rauha-kissa antoi koskettaa itsenään ja rauhoittaa
* Kiero savolainen -propagandapaja, jossa pohdittiin mediakriittisyyttä ja disinformaation vaikutuksia
* Valkoinen veistos, joka toimi turvallisena sylinä

## Lähteet
* Barnett, K. S., & Vasiu, F. (2024). How the arts heal: a review of the neural mechanisms behind the therapeutic effects of creative arts on mental and physical health. Frontiers in Behavioral Neuroscience.
* European Commission. (2025). 2025 Strategic Foresight Report.
* Foster, R. (2024). Taidekasvatus kriisien aikakaudella— toivon ja transformaation mahdollisuuksia. Kasvatustieteen päivät.
* KULTA ry. (2024). Kulttuuri vahvistaa henkistä riisinkestävyyttämme.
* Nabirye, K. H. (2025). The Role of Art Therapy in Healing Mental Health Issues. Newport International Journal of Research in Medical Sciences, 6(1), 37-41.
* NATO & European Union. (2023). Final Assessment Report: Resilience of Critical Infrastructure.
* Shimiaie, J. (2025). The Power of Art in Mental Health. Psychology Today.
* Stevenson, H., & Alzyood, M. (2025). Healing through art: a thematic synthesis within a quasi-systematic review of art’s impact on adult mental well-being during the COVID-19 pandemic. BMC Public Health, 25, Article 1641.
* Urwin, E., Foedit, A., & Krause, K. (2025). Strengthening Democratic Resilience in a Changing European and Transatlantic Security Landscape. Geneva Graduate Institute.