# Savonia-artikkeli Pro: Toimijuuden vahvistaminen mielenterveystyössä

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

16.11.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Sosiaali- ja terveysala](https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala)

Mielenterveyspalveluissa on näyttäytynyt suuntaus uudistaa palveluita asiakkaiden omaa toimijuutta, valinnanvapautta ja yksilön vastuuta korostaviksi erityisesti 2010-luvulta lähtien. Palvelujärjestelmässä kuluttajan roolissa toimiminen vaatii toimijuutta ja aktiivisuutta, mikä voi haastaa erityisesti vakavampiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden toimimista palvelujärjestelmässä ja johtaa epätasa-arvon kasvuun (Ahonen 2019, 181, 206, 218). Ilmiö näkyy myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa, jossa korostetaan asiakkaiden valinnanvapautta ja vastuuta omasta hyvinvoinnista (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 21, 23). Toimijuuden vahvistaminen mielenterveystyössä on keskeistä mielenterveyskuntoutujien perusoikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta.

Tämä artikkeli pohjautuu Salla-Mari Hännisen opinnäytetyöhön, joka toteutettiin scoping-katsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toimijuutta voidaan vahvistaa mielenterveystyössä. Katsaukseen valikoitui 14 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tulokset tuottivat tietoa toimijuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä.

## Toimijuuden yksilölliset ja rakenteelliset ulottuvuudet

Toimijuutta voidaan määritellä ihmisen kykynä ja mahdollisuutena tarkoitukselliseen, itsenäiseen toimintaan tai siitä pitäytymiseen. Toimijuuden käsitteeseen on liittynyt jo pitkään myös keskustelu siitä, missä määrin yksilön tekemät valinnat ja päätökset ovat omaehtoisia ja missä määrin rakenteet ja normit vaikuttavat niihin. Toimijuuden yksilölähtöisessä näkökulmassa korostuvat kokemus omasta toimijuudesta, kyvyt ja valmiudet tehdä valintoja, päätöksiä ja toiminnan suunnitelmia, sekä kyky toimia tietoisesti päämäärien saavuttamiseksi. (Tieteen termipankki 2026.) Rakenteellisen ja suhteellisen toimijuuden näkökulmassa ihminen nähdään aina jollain tavalla riippuvaisena ympäröivästä sosiaalisesta maailmasta ja olosuhteistaan, jolloin toimijuus rakentuu vuorovaikutuksen kautta ihmisten välisissä tai ihmisten ja instituutioiden välisissä suhteissa. (Burkitt 2016, 331–332.) Nykyaikainen käsitys toimijuudesta huomioi sekä toimijuuden yksilöllisen että rakenteellisen ja suhteellisen ulottuvuuden. (Eteläpelto, Heiskanen & Collin 2011, 20.)

## Palvelurakenteet voivat joko vahvistaa tai heikentää toimijuutta

Mielenterveyspalvelut ja -ammattilaiset voivat luoda perustan mielenterveyskuntoutujan toimintamahdollisuuksien laajentumiselle ja toimijuuden vahvistumiselle. Toimijuutta tukevat palvelurakenteet huomioivat yksilölliset elämäntilanteet ja niihin liittyvien valintojen mahdollistamisen. Vakaat sosiaaliset ja materiaaliset olosuhteet sekä oikeanlainen tuki voivat mahdollistaa siirtymisen arkisesta selviytymiseen keskittyvästä toimijuudesta kohti strategista toimijuutta ja pitkäjänteistä tavoitteellista toimintaa haastavasta elämäntilanteesta poispääsemiseksi. Vastaavasti joustamattomat, hankalasti saavutettavat ja huonosti resursoidut palvelurakenteet, kuten ajallinen ja tilallinen joustamattomuus, lääkekeskeinen lähestymistapa sekä vaihtoehtojen puuttuminen heikentävät mielenterveyskuntoutujan toimijuutta. (Brunner 2017; Rikala 2020; Salminen & Häikiö 2022.)

## Sosiaalisen tuen ja ammatillisen suhteen merkitys toimijuudelle

Ammattilaisen ja mielenterveyskuntoutujan välinen yhteistyösuhde nousi keskiöön toimijuuden vahvistamisessa. Pitkäkestoinen työskentely ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen tukivat palvelunkäyttäjän kykyä tehdä valintoja ja ottaa enemmän vastuuta. Yhteistyössä nähtiin tärkeänä, että ammattilaiset hyväksyivät, etteivät he välttämättä voineet vaikuttaa palvelunkäyttäjän tekemiin päätöksiin. (Hamilton ym. 2016; Spaulding-Givens, Hughes & Lacasse 2019.) Ammatillinen suhde voi myös heikentää toimijuutta, jos ammattilainen ei tunnista valta-asemaansa suhteessa palvelunkäyttäjään, käyttää valtaa väärin tai jos työskentely perustuu rajoittamiseen ja sääntelyyn (Brunner 2017). Toimijuutta edistäväksi tekijäksi tunnistettiin myös sosiaalisen yhteisön tarjoama tuki, vertaisuuden kokemukset ja hyväksyvä ilmapiiri. Oikeanlainen institutionaalinen tuki voi vahvistaa kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden mielenterveyden ongelmia kokevien kanssa (Rikala 2020).

## Resurssit ja rakenteelliset tekijät toimijuuden tukena

Rakenteellisen tuen merkitys korostuu esimerkiksi sosiaalityön toimintaedellytyksissä mielenterveystyössä sekä moniammatillisen yhteistyön ja päätöksenteon mahdollistamisessa. (Cui ym. 2022.) Lisäksi tarvitaan taloudellisia, ajallisia ja henkilöstöllisiä resursseja luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseen, oikea-aikaisen tuen tarjoamiseen, palvelunkäyttäjän aktiivisemman roolin sekä toiminta- ja valinnanmahdollisuuksien mahdollistamiseen. Puutteet resursoinnissa rajoittavat mielenterveyskuntoutujan mahdollisuuksia tehdä valintoja, vaikuttavat heikentävästi luottamuksellisen ja yhteistoiminnallisen palvelusuhteen rakentumiseen, ja voivat kaventaa ja medikalisoida sosiaalityön ammattilaisten työnkuvaa. (Cui ym. 2019; Cui ym. 2022; Hamilton ym. 2016; Salminen & Häikiö 2022.)

Sosiaalialan mielenterveystyössä tukea voidaan kohdentaa toimijuutta edistäviin yksilöllisiin tekijöihin, kuten minäkäsityksen, sosiaalisen pääoman ja voimavarojen rakentumiseen, sekä ennaltaehkäistä sosiaalista haavoittuvuutta ja putoamista marginaaliin. Tähän tarvitaan myös yhteiskunnallista muutosta, sillä erityisesti nuorten aikuisten toimijuutta rajoittavat työorientoituneen yhteiskunnan ihanteet ja normit. Mielenterveyskuntoutujien marginalisaatioon liittyy vahvasti kysymys siitä, missä määrin työ määrittää yksilön arvoa. (Rikala 2020.)

## Johtopäätökset

Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyskuntoutujien toimijuuden rakentumista tapahtuu vuorovaikutuksellisessa suhteessa toisiin ihmisiin, palvelujärjestelmään ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Keskeistä toimijuuden vahvistamisessa on ammattilaisen ja palvelunkäyttäjän välinen vuorovaikutussuhde ja siihen liittyvä vallan dynamiikka, toimijuuden mahdollistavien yksilöllisten, joustavien ja saavutettavien palvelurakenteiden kehittäminen, sekä riittävien resurssien turvaaminen mielenterveystyöhön. Esimerkiksi yksilölliset budjetit tarjoavat potentiaalisen kehittämissuunnan valinnanvapautta tukevien käytäntöjen edistämiseen mielenterveyskuntoutumisessa, varsinkin jos kehittämisessä huomioidaan mielenterveyskuntoutujien tarpeet, riittävä tuki ja palvelun saavutettavuus. Sosiaalisen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi kehittämistyötä tarvitaan niin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kuin laajemmin yhteiskunnan rakenteissa.

#### Kirjoittajat

Salla-Mari Hänninen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-tutkinto-opiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, Yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Katri Rajamo-Savolainen, Lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

#### Lähteet

Ahonen, K. 2019. Suomalainen mielenterveyspolitiikka: julkisen vallan ohjaus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [http://hdl.handle.net/10138/307820](http://hdl.handle.net/10138/307820).

Brunner, R. 2017. Why do people with mental distress have poor social outcomes? Four lessons from the capabilities approach. Social Science & Medicine 191, s. 160–167. [https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2017.09.016](https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2017.09.016).

Burkitt, I. 2016. Relational agency: Relational sociology, agency and interaction. European Journal of Social Theory 19 (3), s. 322–339. [https://doi.org/10.1177/1368431015591426](https://doi.org/10.1177/1368431015591426).

Cui, J., Newman, C. E., Lancaster, K. & Mao, L. 2022. Interprofessional dynamics that promote client empowerment in mental health practice: A social work perspective. Journal of Social Work 22 (2), s. 364–383. [https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.1177/14680173211009714](https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.1177/14680173211009714).

Cui, J., Mao, L., Rose, G. & Newman, C. E. 2019. Understanding client empowerment: An online survey of social workers serving people with mental health issues. The British Journal of Social Work 49 (2), s. 335–350. [https://doi.org/10.1093/bjsw/bcy057](https://doi.org/10.1093/bjsw/bcy057).

Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011. Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa Eteläpelto, A., Heiskanen, T., Collin, K. (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa: Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Hamilton, S., Tew, J., Szymczynska, P., Clewett, N., Manthorpe, J., Larsen, J. & Pinfold, V. 2016. Power, choice and control: How do personal budgets affect the experiences of people with mental health problems and their relationships with social workers and other practitioners? The British Journal of Social Work 46 (3), s. 719–736. doi:10.1093/bjsw/bcv023.

Rikala, S. 2020. Agency among young people in marginalised positions: Towards a better understanding of mental health problems. Journal of Youth Studies 23 (8), s. 1022–1038. [https://doi.org/10.1080/13676261.2019.1651929](https://doi.org/10.1080/13676261.2019.1651929).

Salminen, J. & Häikiö, L. 2022. Kuntoutuminen toimintamahdollisuuksina – Ammattilaisten käsitykset nuorten kuntoutujien toimijuudesta. Kuntoutus 45 (1), s. 18–28. [https://doi.org/10.37451/kuntoutus.115396](https://doi.org/10.37451/kuntoutus.115396).

Spaulding-Givens, J., Hughes, S. & Lacasse, J. R. 2019. Money matters: Participants’ purchasing experiences in a budget authority model of self-directed care. Social Work in Mental Health 17 (3), s. 323–343. [https://doi.org/10.1080/15332985.2018.1555105](https://doi.org/10.1080/15332985.2018.1555105).

Tieteen termipankki. 2026. Kasvatustieteet: toimijuus. [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:toimijuus](https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:toimijuus). Viitattu 13.11.2026.

Vahva ja välittävä Suomi. 2023. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki: Valtioneuvosto. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8](http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8).
