# Toiminnallinen vanhempainilta tukemassa lasten hyvinvointia – Kehittämistyö alakouluille Pohjois-Savossa

> Toiminnallisen vanhempainillan suunnittelu ja pilotointi kehittämistyönä.

## Johdanto
Lasten terveys ja hyvinvointi ovat yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita, ja niiden edistäminen vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia osallistavia toimintamalleja. Tämä artikkeli pohjautuu kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja pilotoida uusi toimintamalli – toiminnallinen vanhempainilta alakouluille Pohjois-Savossa. Tavoitteena oli erityisesti tukea alakouluikäisten hyvinvointia ja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuutta konkreettisen tapahtuman avulla.

## Lasten hyvinvoinnin perusta
Lasten hyvinvointi on monitahoinen ilmiö, johon vaikuttavat useat tekijät kodin ja koulun arjessa. Turvallinen ympäristö, vanhempien aktiivinen ja laadukas läsnäolo sekä myönteiset vertaissuhteet luovat perustan hyvinvoinnille. Lapsen kokemus arvostuksesta ja kuulluksi tulemisesta kaikissa kasvuympäristöissä on erityisen tärkeä. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien yhteinen aika lasten kanssa on positiivisesti yhteydessä lasten hyvinvointiin, ja ajan laatu on keskeinen tekijä suhteiden vahvistajana. Koulun rooli on tukea oppilaidensa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla mielekästä toimintaa, liikuntaa ja vuorovaikutteisia oppimisympäristöjä.

## Pohjois-Savon alakoululaisten hyvinvointitilanne
Pohjois-Savon alakoululaisten hyvinvointia tarkasteltaessa Kouluterveyskyselyn (THL 2023) tulokset paljastavat huolestuttavia ilmiöitä:
* Liikuntasuosituksiin eivät kaikki oppilaat yllä, ja vapaa-ajan liikunta vähentyy iän myötä.
* Moni oppilas tiedostaa ruutuaikaan kuluvan liikaa aikaa.
* Ravitsemuksessa kasvisten ja hedelmien käyttö on niukkaa.
* Sosiaalisen hyvinvoinnin osalta vain puolet 4.–5.-luokkalaisista kokee hyvän keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa.
* Osallisuuden kokemuksessa on suuria eroja, mikä vaikuttaa kouluinnostukseen ja oppimismotivaatioon.

## Kehittämistyön toteutus
Kehittämistyön tavoitteena oli luoda uusi toimintamalli: toiminnallinen vanhempainilta alakouluille, johon koko perhe voisi osallistua. Tämä lähestymistapa perustui ajatukseen, että vanhempainilta voi olla osallistava kokemus, joka vahvistaa perheen ja koulun välistä yhteistyötä. Kehittämistyössä hyödynnettiin teoreettista viitekehystä, kuten itsemääräämisteoriaa, Kouluterveyskyselyn ja Move!-mittauksen tuloksia sekä benchmarking-menetelmää. Kehitystyö eteni iteratiivisesti suunnitelmista pilotointiin kahdessa eri koulussa.

## Tulokset ja johtopäätökset
Lopputuloksena syntyi selkeät ohjeet ja materiaalit toiminnallisen vanhempainillan järjestämiseksi. Vanhempainilloissa käsiteltiin Kouluterveyskyselystä esiin nousseita teemoja, kuten osallisuutta, kouluinnostusta, liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta. Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteoriaa hyödyntäen pyrittiin vahvistamaan psykologisia perustarpeita – autonomiaa, pätevyyttä ja yhteisöllisyyttä – tarjoamalla lapsille ja vanhemmille valinnanvapautta sekä edistämällä yhteisöllisyyttä.

Vaikka toimintamalli ei suoraan mitannut perheiden hyvinvoinnin parantumista, saatu palaute vahvisti käsityksen siitä, että tällaiset osallistavat ja yhteisölliset tapahtumat tarjoavat merkityksellisiä kokemuksia. Toiminnallisen vanhempainillan kaltaiset tapahtumat voivat olla merkittävä askel kohti osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä kouluyhteisöissä ja perheiden arjessa.

## Kirjoittajat
* **Maiju Ruotsalainen**, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Elina Pekonen**, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Deci, Edward & Ryan, Richard M. 2000. The ”What” and ”Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268.
* Gugl, Elisabeth & Welling, Linda. 2012. Time with sons and daughters. Rev Econ Household, 10, 277–298.
* Opetushallitus. 2023. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet perusopetuksessa.
* Roeters, Anne, Van Der Lippe, Tanja & Kluwer, Esther. 2010. Work characteristics and parent-child relationship quality: The mediating role of temporal involvement. Journal of Marriage and Family, 72(5), 1317–1328.
* THL 2023. Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.