# Toimintakyvyn arviointi kotihoidossa - RAI-järjestelmä hoitotyön tukena

> Artikkelissa tarkastellaan RAI-arvioinnin merkitystä kotihoidossa sekä hoitotyön osaamista ja rakenteita, joita tarvitaan ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi.

## Johdanto
Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi on keskeinen osa kotihoidon laatua ja vaikuttavuutta. Suomessa kansallisena tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä tarjota tarvittavaa tukea ja hoitoa kotiympäristössä. Ikääntymisen myötä heikkenevä terveys ja toimintakyky vaikuttavat merkittävästi ikäihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

## RAI-järjestelmä ja toimintakyvyn arviointi
Toimintakyvyn arviointi edellyttää ymmärrystä ikääntyneen fyysisestä ja psyykkisestä tilasta. ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) tarjoaa kansainvälisen viitekehyksen, johon Suomessa käytössä oleva RAI-järjestelmä osin perustuu. RAI tarjoaa rakenteellisen tavan kerätä tietoa asiakaslähtöisen hoidon ja palvelusuunnittelun tueksi.

RAI-arviointi on lakisääteinen väline (Vanhuspalvelulaki 980/2012), joka mahdollistaa:
* Yksilöllisen, tavoitteellisen ja ajantasaisen hoitosuunnitelman laatimisen.
* Asiakkaan toimintakyvyn muutosten seuraamisen.
* Hoidon vaikuttavuuden arvioinnin.
* Palveluiden yksilöllisen suunnittelun.

## Hoitotyön osaaminen ja haasteet
RAI-arvioinnin laadukas toteuttaminen vaatii hoitohenkilöstöltä sekä teknistä että vuorovaikutuksellista osaamista. Arviointitilanne edellyttää asiakkaan osallistamista ja kuulemista, myös kognitiivisten rajoitteiden kohdalla. Osaaminen rakentuu ammatillisesta koulutuksesta, perehdytyksestä, työssä oppimisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

Kotihoidossa on kuitenkin tunnistettu haasteita, kuten:
* Osaamisvajeet.
* Yhteistyön haasteet.
* Resurssien niukkuus.
* Arviointien koettu kuormittavuus.

## Kehittämistarpeet
Järjestelmän hyödyt toteutuvat vain, jos käyttö perustuu riittävään osaamiseen ja toimiviin rakenteisiin. Arviointi ei ole vain järjestelmän täyttämistä, vaan asiakaslähtöinen kohtaaminen, joka toimii osana hoitosuhdetta. Kotihoidon kehittämiseksi on tärkeää:
* Varmistaa systemaattinen perehdytys ja jatkuva osaamisen ylläpito.
* Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja yhteistä käsitteistöä.
* Luoda organisaatiotason rakenteita, jotka tukevat näyttöön perustuvan tiedon käyttöä päätöksenteossa.

## Kirjoittajat
* **Satu Pitkänen**, Kliininen asiantuntija opiskelija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marja-Anneli Hynynen**, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* De Almeida Mello J., ym. 2015. Evaluations of home care interventions for frail older persons using the interRAI Home Care instrument.
* Heikkilä, R., ym. 2021. Valoisa tulevaisuus RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa.
* Jyväkorpi, S., ym. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielenhyvinvointi. Gerontologia 2020, 34(4).
* Leonardi, M., ym. 2022. 20 Years of ICF-International Classification of Functioning, Disability and Health: Uses and Applications around the World.
* Lind, M., ym. 2020. Kognitio ja iäkkään asiakkaan osallistuminen RAI-arviointiinsa. Lääkärilehti 40(75).
* Sinn, CLJ., ym. 2018. Adverse events in home care: identifying and responding with interRAI scales and clinical assessment protocols.
* Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2023. RAI-tiedolla johtaminen.
* Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kotihoito.
* Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2025. RAI arviointi asiakastyössä.
* Vuorinen, M. 2020. Registered nurses’ experiences with, and feelings and attitudes towards, the International Resident Assessment Instrument for Long-Term Care Facilities in New Zealand in 2017.