# Tulevaisuuden energiantuotannon, -kulutuksen ja -varastoinnin kehityssuunnat - Savonia-AMK

> P-Savon Energiaklusterin työpajan ideat tulevaisuuden energiantuotannon, -kulutuksen ja -varastoinnin kehityssuunnista.

## Työpajan tausta ja tavoitteet
Pohjois-Savon energiaklusterin jäsenyritykset kokoontuivat 24.3.2025 Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden kampukselle keskustelemaan tulevaisuuden energiantuotannon, -kulutuksen ja -varastoinnin kehityssuunnista. Työskentelyä alusti Savon ammattiopiston kouluttaja Risto Korhonen esityksellään megatrendeistä. Työpajatyöskentelyä ohjasivat TKI-asiantuntija Petteri Heino (energian varastointi), opettaja Esa Varis (energiantuotanto) ja TKI-asiantuntija Laura Leppänen (energian kulutus).

## Megatrendien hyödyntäminen
Tulevaisuuden kehityssuuntia peilattiin seuraavien megatrendien kautta:
*   **ESPAS (2019):** Ilmastonmuutos, demografia, kaupungistuminen, taloudellinen kasvu, energian kulutus, konnektiivisuus ja geopolitiikka.
*   **Siemens (2025):** Väestönkasvu, kaupungistuminen, glokaalisaatio, ympäristönmuutos, materiaalitehokkuus ja digitalisaatio.
*   **Sitra (2023):** Luonto, ihmiset, valta, talous ja teknologia.

Keskustelussa keskityttiin erityisesti ilmastonmuutoksen, energian kulutuksen, konnektiivisuuden, ympäristönmuutoksen, resurssitehokkuuden, digitalisaation sekä luonnon ja teknologian tuomiin haasteisiin.

## Tunnistetut kehityssuunnat ja haasteet
Ryhmätyöskentelyssä tunnistettiin seuraavia tulevaisuuden kehityssuuntia ja haasteita:
*   Regulaatio ja tarve CO2-päästöjen vähentämiseen.
*   Hiilidioksidimarkkinoiden muodostuminen.
*   Energiantuotannon hybridiratkaisut.
*   Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet.
*   Pitkäaikainen energianvarastointi (hyötysuhteen kustannuksella).
*   Energiaomavaraisuus ja luontoarvojen vaikutus maankäyttöön.

## Osaamisvaatimukset
Yritykset tunnistivat osaamisvajetta seuraavilla osa-alueilla:
*   Päästövaikutusten arviointi ja laskenta.
*   Digitaalisuuden ja tekoälyn hallinta.
*   Sähkö- ja kaukolämpöverkon hallinta.
*   Toimitusketjun hallinta ja kustannustehokkuus.
*   Sähkömarkkinoiden toiminnan ymmärtäminen.

## Kehittämisteemat
Työpajan tulokset tiivistettiin kuuteen teemaan, joiden jatkotyöstöä yritysten kanssa jatketaan:
1.  Monipuolistuvat lämmöntuotantotavat ja tekniset kehityskohteet laitteiden yhteensovittamiseksi.
2.  Vaativat polttoaineet, tekninen kehitys ja koetoiminta.
3.  Energiatalouden hallintaan liittyvän osaamisen lisääminen ja oppimisympäristöinvestoinnit.
4.  Monipuolistuva osaaminen lämmöntuotantoon ja hybridituotannon hallinta.
5.  Sähkönvarastointiin liittyvän osaamisen lisääminen ja oppimisympäristöinvestoinnit.
6.  Ulkoisiin uhka- ja riskitekijöihin varautuminen teknisillä ratkaisuilla.

## Energiantuotannon murros
Tulevaisuuden lämmöntuotannossa perinteiset polttoon perustuvat voimalaitokset korvautuvat sähköön perustuvilla ratkaisuilla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Koska tuuli-, aurinko- ja vesivoima ovat sääriippuvaisia, haasteena on säätövoiman riittävyys erityisesti kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä.

Perinteinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on ollut erittäin tehokas tapa tuottaa energiaa, mutta sen rooli muuttuu sähkömarkkinoiden säätötarpeiden myötä. Tulevaisuuden haasteena on sovittaa yhteen lämmöntuotanto, sähkömarkkinat ja energianvarastointi kustannustehokkaasti.

## Kirjoittajat
*   **Laura Leppänen**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Petteri Heino**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Risto Korhonen**, kouluttaja, tutkintovastaava, Savon ammattiopisto
*   **Esa Varis**, opettaja, Savon ammattiopisto

## Lähteet
*   European Strategy and Policy Analysis System (ESPAS) 2019. Global Trends to 2030.
*   Fortum 2013. IEA: Suomi CHP:n ja kaukolämmön edelläkävijä.
*   Siemens 2023. Five Megatrends.
*   Sitra 2023. Megatrendit 2023 päivitys.
*   Yli-Mikkola, Juuso, 2023. CHP-laitoksen säätökyvyn ja tehokkuuden kehittäminen.