# Tulevaisuuden työkykyosaaminen ammattikorkeakouluopinnoissa - Savonia-AMK

> Työkykyosaaminen kehittyy henkilökohtaisista taidoista ja tuetuista oppimisympäristöistä kohti työelämävalmiutta.

## Johdanto
Miten opiskelijoista kehittyy hyvinvoivia ja työelämässä menestyviä ammattilaisia? Tässä artikkelissa avaamme opinnäytetyömme *Tulevaisuuden työkykyä edistävä osaaminen* keskeisiä tuloksia ja vastaamme siihen, miten työkykyosaaminen rakentuu ammattikorkeakouluopintojen aikana. Tarkastelemme opiskelijoiden, opettajien ja alumnien näkemyksiä ja tuomme esiin, millaisin keinoin korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja sujuvaa siirtymää työelämään.

## Työkykyosaamisen rakentuminen
YAMK-opinnäytetyön tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla Savonian opiskelijoiden, alumnien ja opettajien kesken. Tulokset osoittivat, että työkykyosaaminen ei ole yksittäinen taito, vaan kokonaisuus, joka rakentuu henkilökohtaisista voimavaroista, sosiaalisista ulottuvuuksista, työelämävalmiuksista, oppimisympäristön rakenteista sekä itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden taidoista (Sutinen & Virtanen 2025; Ilmarinen & Tuomi 2012; Kunttu 2021).

Opiskelukyvyn ja työkyvyn välinen yhteys on kiinteä: ajanhallinta, priorisointi, palautuminen ja resilienssi muodostavat perustan sekä opinnoissa että työelämässä jaksamiselle (Kunttu 2021). Geneeriset taidot, kuten vuorovaikutus-, organisointi- ja digiosaaminen, tukevat muutoskyvykkyyttä ja jatkuvaa oppimista (Ursin, Hyytinen & Silvennoinen 2021).

Työkykyosaamisen edistäminen opinnoissa edellyttää rakenteellisia ratkaisuja, kuten HOPS-ohjausta, oppimis- ja hyvinvointiklinikoita, kuormituksen ennakointia sekä työelämälähtöisiä projekteja ja harjoitteluja. Lisäksi opettajien työelämäjaksot, alumnimentorointi ja sidosryhmäyhteistyö vahvistavat opetuksen ajankohtaisuutta ja työelämäkytköksiä (Reinikainen 2024).

## Työkykyosaamisen osa-alueet ja käytännön keinot
Tutkimus osoittaa, että työkykyosaaminen muodostuu neljästä toisiinsa limittyvästä kokonaisuudesta:
1. Henkilökohtaiset ominaisuudet
2. Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus
3. Työelämävalmiudet
4. Sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät

Käytännön keinoja työkykyosaamisen vahvistamiseen ovat ajanhallinnan ja priorisoinnin harjoittelu, palautekulttuurin kehittäminen, resilienssin tukeminen sekä tiedonhaku- ja tekoälytaidot (World Economic Forum 2016; Kunttu 2021). Työelämälähtöisyys konkretisoituu projektien, vierailujen ja harjoittelujen kautta, ja laadukas ohjaus varmistaa kuorman mitoittamisen ja palautumisen (Toom & Pyhältö 2020; Reinikainen 2024).

## Kehittämiskohteet ja johtopäätökset
Opintojen aikainen uraohjaus nousi esiin kehittämiskohteena. Vaikka sen potentiaali työelämävalmiuksien vahvistajana tunnistettiin, ohjaus koettiin usein hajanaiseksi. Korkeakoulujen tulisi niveltää uraohjaus tiiviimmin opetukseen ja tehdä sen tavoitteet näkyviksi opiskelijoille.

Jatkuvan oppimisen ajattelun tukeminen jo opiskeluaikana on ratkaisevaa. Se vahvistaa resilienssiä ja sopeutumiskykyä, joita tarvitaan muuttuvassa työelämässä. Kun opiskelija oppii hallitsemaan kuormitusta, hyödyntämään palautetta ja kehittämään geneerisiä taitoja, hän rakentaa perustaa kestävälle työuralle.

## Kirjoittajat
*   **Annika Virtanen**, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2407976@edu.savonia.fi
*   **Noora Sutinen**, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2407154@edu.savonia.fi
*   **Elina Pekonen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, elina.pekonen@savonia.fi

## Lähteet
*   Ilmarinen, J. & Tuomi, K. 2012. Work Ability 2.0 -malli. The work ability approach.
*   Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Teoksessa Kunttu, Komulainen, Kosola, Seilo & Väyrynen, (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim OPPIPORTTI.
*   Reinikainen, H. (2024). Uraohjaus hyvinvoinnin tukena. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
*   Toom, A. & Pyhältö, K. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1.
*   Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6.
*   Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. Korkeakoulu lähellä työelämää. Teoksesssa: Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva.
*   World Economic Forum. (2016). The Future of Jobs Report.