# Tulisijan käyttötavoilla välittömät vaikutukset asukkaiden ja naapuruston terveyteen sekä ilmastonmuutokseen - Savonia-AMK

> Pienpolton päästöt -seminaari tarjosi insinööriopiskelijoille ajankohtaista tietoa puun poltosta ja sen vaikutuksista.

## Seminaarin tausta ja tavoitteet
Puun pienpoltto on Suomessa merkittävä päästölähde, erityisesti pienhiukkasten (PM2.5) ja mustan hiilen (black carbon, BC) osalta. Aihetta käsiteltiin 19.3.2026 Kuopiossa järjestetyssä Pienpolton päästöt -seminaarissa, joka aloitti Ilmansuojeluyhdistys ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarisarjan. Tilaisuus kokosi yhteen yli 40 läsnäolijaa Microkadun kampuksella sekä yli 60 etäosallistujaa. Seminaarin tavoitteena oli syventää ympäristötekniikan opiskelijoiden osaamista ja edistää verkostoitumista alan ammattilaisten kanssa.

## Ilmastonmuutos ja pienhiukkaset
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korosti, että Suomen ilmasto lämpenee lähes kaksinkertaisella nopeudella maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Ilmakehän pienhiukkaset ja erityisesti musta hiili vaikuttavat suoraan säteilytasapainoon ja pilvien ominaisuuksiin, mikä aiheuttaa epävarmuutta ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Puijon tornin mittausasema on keskeisessä roolissa näissä tutkimuksissa.

## Pienpolton päästöt ja sääntely
Ympäristöministeriön asiantuntija Katja Ohtonen totesi, että puun pienpoltto on Suomen merkittävin pienhiukkasten ja mustan hiilen lähde. Epätäydellinen palaminen tuottaa hiukkasten lisäksi häkää ja PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä, jolle on tulossa sitova raja-arvo vuonna 2030. Pientaloalueilla päästöt voivat viikonloppuiltoina ylittää arkiaamujen liikenteen pitoisuustasot.

Kunnilla on käytettävissään keinoja päästöjen hallintaan, kuten:
* Kaavoitus ja rakennusten sijoittelu maaston ja tuulensuuntien mukaan.
* Tulisijojen käytön rajoittaminen tai kieltäminen savuhaittatapauksissa.
* Vanhojen tulisijojen uusiminen (vaikka taloudelliset kannustimet koetaan tällä hetkellä riittämättömiksi).

## Terveysvaikutukset
THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi muistutti, että pienpolton savuille altistuvat polttajan lisäksi perhe, naapurusto ja lähialueen ulkoilijat. Erityisesti pakkas- ja inversiotilanteet lisäävät altistumista. 

Pienhiukkaset kulkeutuvat syvälle keuhkoihin, ja ultrapienet hiukkaset voivat päätyä verenkiertoon ja aivoihin asti. Altistumisen on todettu lisäävän riskiä:
* Hengitys- ja sydänoireisiin.
* Sydän- ja verisuonisairauksiin.
* Keuhkosyöpään.
* Diabetekseen, dementiaan ja mielenterveyshäiriöihin.

## Päästöjen vähentäminen ja tekniset ratkaisut
Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Jarkko Tissari korosti, että tulisijan oikea käyttö – kuten panoskoko, klapikoko, sytytystapa ja ilman saanti – vaikuttaa suoraan päästöihin. 

Päästöjen puhdistustekniikat, kuten sähkösuodattimet, voivat vähentää hiukkaspäästöjä 70–95 %. Esimerkkinä mainittiin CE-merkitty Noeton Flamion® -sähköinen keräin, joka vähentää orgaanista ainesta 48 % ja hiilipäästöjä 35 %.

Nuohoojamestari Ari Laukkanen muistutti, että lakisääteinen ja säännöllinen nuohous on välttämätöntä turvallisuuden, energiatehokkuuden ja päästöjen minimoinnin kannalta.

## Lisätietoja
Seminaarin esitykset ovat ladattavissa [Ilmansuojeluyhdistys ry:n kotisivuilta](https://isy.fi/pienpolton_paastot/).

*Artikkelin kirjoittajat: Merja Tolvanen (yliopettaja) ja Laura Antikainen (tutkimusinsinööri), Savonia-ammattikorkeakoulu.*