# Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen vähittäiskaupan toimintaympäristössä - Savonia-AMK

> Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

## Johdanto
Työelämän muutos, työn pirstaloituminen ja kasvavat osaamisvaatimukset ovat lisänneet työhyvinvoinnin johtamisen merkitystä organisaatioissa. Työhyvinvointi ei ole enää erillinen saareke, vaan keskeinen osa strategista johtamista ja päivittäistä esihenkilötyötä. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen on erityisen ajankohtaista palvelualoilla, joissa työntekijöiden hyvinvointi heijastuu suoraan asiakaskokemukseen ja liiketoiminnan tuloksiin.

Tämä artikkeli perustuu Bäckmanin (2026) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin työhyvinvoinnin johtamista vähittäiskaupan organisaatiossa (Alko Oy) esihenkilöiden näkökulmasta.

## Työhyvinvoinnin johtaminen arjen vuorovaikutuksena
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että työhyvinvoinnin johtaminen näyttäytyy ensisijaisesti arjen vuorovaikutuksena, ei erillisenä johtamisen osa-alueena. Esihenkilöt kuvasivat työhyvinvoinnin rakentuvan päivittäisissä kohtaamisissa, läsnäolossa ja työntekijöiden yksilöllisessä huomioimisessa.

Työhyvinvoinnin johtaminen nähtiin myös osana inhimillistä johtamista, jossa korostuvat yksilöllisyys, empatia ja työn merkityksellisyyden vahvistaminen. Esihenkilöt kokivat tärkeäksi tunnistaa työntekijöiden vahvuuksia ja tukea niiden hyödyntämistä työssä. Tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin ristiriita ihanteiden ja arjen todellisuuden välillä: vaikka ihmislähtöinen johtaminen koettiin tärkeäksi, sen toteuttaminen oli usein haastavaa resurssien ja ajankäytön vuoksi.

## Työhyvinvoinnin johtamiseen vaikuttavat tekijät
Tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka joko edistävät tai estävät työhyvinvoinnin johtamista:

**Edistävät tekijät:**
* Toimiva vuorovaikutus ja avoin ilmapiiri
* Luottamus työyhteisössä
* Esihenkilöiden välinen vertaistuki
* Selkeät toimintamallit

**Estävät tekijät:**
* Ajan puute ja työn pirstaleisuus
* Resurssien riittämättömyys
* Jatkuvat organisaatiomuutokset
* Puutteet tiedolla johtamisessa

## Johtopäätökset ja kehittämiskohteet
Pelkkä esihenkilöiden osaamisen kehittäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös työhyvinvointia tukevia rakenteellisia muutoksia. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat:
1. **Organisatoristen rakenteiden selkeyttäminen:** Vastuiden ja toimintamallien tarkentaminen esihenkilötyön tueksi.
2. **Tiedolla johtamisen vahvistaminen:** Systemaattisen tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena.
3. **Ajankäytön priorisointi:** Esihenkilöiden työn organisointi siten, että keskittyminen vuorovaikutukseen on mahdollista.
4. **Osaamisen kehittäminen:** Erityisesti vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistaminen.

Työhyvinvoinnin johtaminen tulee nähdä yrityksen strategisena investointina, joka vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että organisaation tuloksellisuuteen.

## Kirjoittajat
* **Susanna Bäckman**, Sosionomi (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Bäckman, S. 2026. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen Alko Oy:n pääkaupunkiseudun myymäläryhmissä. YAMK Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Manka, M. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. Keuruu: Otava.
* Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen raportti.
* Seligman, M. 2011. Flourish: a visionary new understanding of happiness and wellbeing. New York: Free Press.
* Sippola, P. 2023. Inhimillisyyden voima työelämässä: Kohti menestystä ja hyvinvointia. Helsinki: Basam Books.
* Sonnentag, S., Tay, L. & Shoshan, H. 2023. A review of health and well-being at work: More than stressors and strains. Personnel Psychology 76 (2), 473–510.