# Työvuorot uusiksi – voiko yhteisöllinen suunnittelu lisätä työhyvinvointia?

> Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla voidaan tukea työssäjaksamista ja työtyytyväisyyttä.

Artikkeli perustuu Suvi Niskasen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun hyötyjä ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla.

## Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun perusteet
Sosiaali- ja terveysalaa haastavat henkilöstöpula, työn kuormittavuus ja tarve joustaville työaikaratkaisuille. Vuorotyössä työvuorosuunnittelulla on merkittävä vaikutus palautumiseen, työssä jaksamiseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Perinteisesti työvuorot on laadittu esihenkilövetoisesti, mutta kiinnostus työntekijöitä osallistaviin toimintamalleihin on organisaatioissa lisääntynyt.

Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työntekijät osallistuvat työvuorojen suunnitteluun yhdessä sovittujen sääntöjen ja reunaehtojen mukaisesti. Tavoitteena on lisätä vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihin sekä tukea työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta.

## Hyödyt työntekijöille ja työyhteisölle
Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteisöllisen työvuorosuunnittelun keskeisiä hyötyjä ovat:
* **Lisääntynyt hallinnan tunne:** Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin kasvavat, mikä helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
* **Työhyvinvointi:** Malli yhdistyy parempaan työtyytyväisyyteen, edistää palautumista ja voi vähentää sairauspoissaoloja.
* **Työyhteisön toimivuus:** Yhteinen suunnittelu lisää vuorovaikutusta, vahvistaa yhteistyötä ja lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta.
* **Läpinäkyvyys ja osallisuus:** Päätöksenteon läpinäkyvyys kasvaa, mikä vahvistaa työntekijöiden osallisuutta ja yhteistä vastuuta työyhteisön toiminnasta.

## Haasteet ja riskit
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ole ongelmaton ratkaisu:
* **Ristiriidat:** Työntekijöiden erilaiset toiveet, elämäntilanteet ja neuvottelutaidot voivat aiheuttaa jännitteitä ja kokemuksia epätasa-arvoisuudesta.
* **Sosiaalinen paine:** Työyhteisössä voi syntyä vertaispainetta, ja vahvemmat neuvottelijat saattavat saada toiveitaan helpommin läpi muiden kustannuksella.
* **Kuormitus:** Lisääntynyt vaikutusvalta voi johtaa epäterveellisiin valintoihin, kuten pitkien työvuorojen kasaantumiseen tai riittämättömiin lepoaikoihin, jos työntekijä ei itse priorisoi palautumista.

## Johtopäätökset ja käytännön työkalut
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ole yksittäinen ratkaisu työelämän haasteisiin, mutta oikein toteutettuna se on merkittävä keino tukea työhyvinvointia ja henkilöstön pitovoimaa. Onnistuminen edellyttää yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja avointa viestintää.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin muistilista, joka tarjoaa työyhteisöille työkalun suunnittelumallin käyttöönottoon. Se auttaa rakentamaan selkeää prosessia, huomioimaan työaikaergonomian ja toimimaan pohjana yhteiselle keskustelulle.

## Kirjoittajat
* **Suvi Niskanen**, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Elisa Snicker**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

## Lähteet
* Epstein, M., Arakelian, M., Tucker, P. & Dahlgren, A. 2023. Managing Sustainable Working Hours within Participatory Working Time Scheduling for Nurses and Assistant Nurses: A Qualitative Interview Study with Managers and Staffing Assistants. Journal of Nursing Management 2023 Dec 9; 2023: 8096034.
* Hakola, T. & Kalliomäki-Levanto, T. 2010. Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Työterveyslaitos.
* Härmä, M. ym. 2019. Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen. Työterveyslaitos.
* Karhula, K. ym. 2020. The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work. International Journal of Nursing Studies; 112; 103696.
* Renggli, F., Gerlach, M., Bieri, J., Golz, C. & Sariyar, M. 2025. Integrating Nurse Preferences Into AI-Based Scheduling Systems: Qualitative Study. JMIR Formative Research 2025, Volume 9:e67747.
* Shiri, R. ym. 2021. The Effect of Using Participatory Working Time Scheduling Software on Employee Well-Being and Workability: A Cohort Study Analysed as a Pseudo-Experiment. Healthcare (Basel) 2021, Vol.9 (10), p.1385.
* Työterveyslaitos 2023. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu tuo pitovoimaa sote-alan työpaikalle. Kirjoittanut Karhula, K. & Turunen, J.
* Uhde, A., Laschke, M. & Hassenzahl, M. 2021. Design and Appropriation of Computer-supported Self-scheduling Practices in Healthcare Shift Work. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, Vol. 5, No. CSCW1, Article 145.
* Wynendaele, H., Gemmel, P., Peeters, E., Myny, D. & Trybou, J. 2022. An organizational design perspective on the monthly self‐scheduling process in nursing homes: A multiple case study. Journal of Advanced Nursing 2023, Volume 79, Sivut 2936–2954.