# Työyhteisö työhyvinvoinnin voimavarana ja haavoittuvuustekijänä - Savonia-AMK

> Työhyvinvoinnin kehittämisessä tärkeintä vahvistaa psykologista turvallisuutta arjessa ja kirkastaa työpaikanpelisäännöt.

## Työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla
Työhyvinvointi ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu jatkuvasti organisaatiomuutosten ja yksilön voimavarojen vaihtelun myötä. Sosiaali- ja terveysalalla työhyvinvointi muodostuu työn hallinnan tunteesta, merkityksellisyydestä ja psykologisesta pääomasta. Asiantuntijatyön vaatimukset, kuten aikapaine ja eettiset ristiriidat, kuluttavat voimavaroja, mikä voi johtaa uupumukseen, jos palautuminen ei ole riittävää.

Alan vetovoimaisuus ja työntekijöiden pysyvyys edellyttävät strategista johtamista, jossa kuormitustekijöiden minimoinnin lisäksi vahvistetaan aktiivisesti työntekijöiden voimavaroja. Keskeisessä roolissa on psykologinen turvallisuus – työyhteisön yhteinen uskomus siitä, että ryhmässä on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä ilman pelkoa rangaistuksesta tai nolaamisesta.

## Tutkimuksen tausta
Tämä artikkeli pohjautuu Johanna Kärkkäisen (2026) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin Etelä-Savon hyvinvointialueen silmäyksiköiden työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työyhteisön dynamiikan haasteita ja tarjota työkaluja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen.

## Työyhteisö: Voimavara ja haavoittuvuustekijä
Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvoinnin yleistila on hyvä ja työn merkityksellisyys on vahva voimavara. Työyhteisön tuki ja ilmapiiri olivat merkittävimpiä jaksamista edistäviä tekijöitä: 86,7 % vastaajista nimesi työyhteisön keskeiseksi voimavarakseen.

Samaan aikaan työyhteisö näyttäytyi kuitenkin haavoittuvuustekijänä. Vaikka perusilmapiiri koettiin hyväksi, avoimuuden puute ja epäselvät tilanteet työyhteisön sisällä tunnistettiin kuormitustekijöiksi. Tämä korostaa sosiaalisen pääoman merkitystä: luottamus ja vastavuoroisuus vaativat jatkuvaa ylläpitoa.

## Psykologinen turvallisuus ja viestinnän haasteet
Vaikka työntekijät arvioivat työympäristönsä turvalliseksi (ka 4,93), avoimissa vastauksissa peräänkuulutettiin jämäkämpää otetta ristiriitojen selvittämiseen. Sosiaali- ja terveysalalla psykologinen turvallisuus kytkeytyy suoraan potilasturvallisuuteen; vaikeneminen työyhteisössä on riski, joka estää kriittisen tiedon kulun.

Tutkimus paljasti myös kuilun lähijohtamisen ja organisaatiotason välillä:
*   **Lähiesihenkilötyö:** Sai kiitosta tuesta ja oikeudenmukaisuudesta (ka 4,73).
*   **Organisaation johto:** Viestintä koettiin etäiseksi ja epäselväksi (ka 3,20).

Tämä ”viestinnän etäisyys” heikentää sitoutumista, jos työntekijät kokevat, etteivät he voi vaikuttaa muutoksiin. Esihenkilön rooli korostuu tässä muutosten ”tulkkina”.

## Kehittämissuunnitelman painopistealueet
Työyhteisön haavoittuvuutta voidaan vähentää ja voimavaroja vahvistaa kolmella tavalla:

1.  **Vahvistakaa psykologista turvallisuutta arjen teoilla:** Käyttäkää esimerkiksi ”avoimia vartteja” palavereissa, joissa on tilaa nostaa epäkohtia esiin ilman pelkoa.
2.  **Kirkastakaa yhteiset pelisäännöt ja työnjaon normit:** Luokaa tiimin kanssa selkeät pelisäännöt ja sitoutukaa suoraan puheeksi ottamiseen eettisen kuormituksen vähentämiseksi.
3.  **Kurokaa umpeen organisaatioviestinnän kuilua:** Lisätkää avointa ja osallistavaa vuoropuhelua johdon ja yksiköiden välillä. Läpinäkyvyys päätöksenteossa lisää luottamusta.

## Lähteet
*   Aura, O. & Ahonen, G. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Alma Talent Oy.
*   Edmondson, A. C. 2012. Teaming: How Organizations Learn, Innovate and Compete in the Knowledge Economy. Jossey-Bass.
*   Grailey, K. E., Murray, E., Reader, T. & Brett, S. J. 2021. The presence and potential impact of psychological safety in the healthcare setting: an evidence synthesis. BMC Health Services Research.
*   Juvakka, H. 2023. Sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
*   Kärkkäinen, J. 2026. Henkilöstön työhyvinvoinnin tila: kyselytutkimus Etelä-Savon hyvinvointialueen silmäyksiköissä ja sen hyödyntäminen kehittämissuunnitelmassa. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyslaitos.
*   Luutonen, H. & Murtomaa, M. 2025. HR – Opas moderniin henkilöstöjohtamiseen. Alma Media Finland Oy.
*   Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Alma Talent Oy.
*   O’Donovan, R., De Brún, A. & McAuliffe, E. 2021. Healthcare Professionals Experience of Psychological Safety, Voice and Silence. Frontiers in Psychology.
*   Pirinen, H. 2023. Esihenkilö muutoksen johtajana. 5. uudistettu painos. Alma Talent Oy.
*   Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Työterveyslaitos.
*   Suutala, S., Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2025. Miten Suomi voi? – tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja loppuvuoden 2024 välillä. Työterveyslaitos.
*   Weiste, E., Stevanovic, M., Koskela, I., Paavolainen, M., Korkiakangas, E., Koivisto, T., Levonius, V. & Laitinen, J. 2024. The ideals and ideologies of managing interaction problems in healthcare work. Journal of Health Organization and Management.