# Työyhteisöviestinnän kehittämisessä ei riitä pelkkä tiedottaminen

> Työyhteisöviestinnän kehittäminen on konkreettisten keinojen käyttöönottoa, kuten päivittäisten palaverien hyödyntämistä ja osallistavaa työskentelyä.

## Viestinnän merkitys työyhteisössä
Nykyaikainen viestintä on muuttunut nopeaksi, reaaliaikaiseksi ja globaaliksi teknologian kehityksen myötä. Vaikka uudet välineet helpottavat yhteydenpitoa, ne tuovat mukanaan myös haasteita, kuten viestien väärintulkintoja. Onnistunut viestintä on keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja sujuvan yhteistyön kannalta.

Sosiaali- ja terveysalalla viestintä on kiinteä osa hoitotyön kulttuuria ja potilasturvallisuutta. Moniammatillisissa työryhmissä viestinnän sujuvuus varmistaa, että jokainen tiimin jäsen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, mikä mahdollistaa tehokkaan yhteistyön.

## Kehittämistyö vastasyntyneiden teho-osastolla
Outi Ihalaisen (2024) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin viestinnän ongelmakohtia vastasyntyneiden teho-osastolla. Alkuvaiheen ryhmähaastattelut osoittivat, että:
* Henkilöstön tavoittaminen reaaliaikaisesti on vaikeaa.
* Viestintään tulisi varata enemmän aikaa.
* Eri ammattiryhmien välillä esiintyy viestintäkatkoksia, erityisesti kompleksisissa tilanteissa.

## Osallistava kehittäminen ja ratkaisut
Kehittämistyö jatkui hoitohenkilökunnan osallistavilla työpajoilla, joissa hyödynnettiin PDCA-sykliä ja A3-ongelmaratkaisutyökalua. Työpajojen tavoitteena oli yhtenäistää ja yksinkertaistaa viestintäkanavia.

Keskeisiä havaintoja ja ratkaisuja olivat:
* **Osallistaminen:** Henkilökunnan osallistaminen loi yhteisöllisyyden tunnetta ja sitoutumista muutokseen.
* **Päivittäiset palaverit:** Päivittäisjohtamisen palaverit nousivat keskeiseksi ratkaisuksi. Ne mahdollistavat päivän tapahtumien läpikäynnin, vähentävät väärinkäsityksiä ja parantavat päätöksentekoa sekä potilasturvallisuutta.
* **Kaksisuuntaisuus:** Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan vuorovaikutusta; pelkkä tiedottaminen ei riitä. Viestinnän tulee olla kaksisuuntaista, jossa työntekijöiden ideoita kuunnellaan aktiivisesti.

## Kirjoittajat
* **Outi Ihalainen**, sairaanhoitaja AMK, Sosiaali- ja terveysala kehittäminen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.
* **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School.

## Lähteet
* Aidawood, F., Kazzaz, Y., AlShehri, A., Alali, H. & Al-Surimi, K. 2020. Enhancing teamwork communication and patient safety responsiveness in a paediatric intensive care unit using the daily safety huddle tool. BMJ Open Quality.
* Ihalainen, O. 2024. Työyhteisöviestinnän kehittäminen – Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Juholin, E. 2017. Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 7. painos. Helsinki: Infor Oy.
* Kaihovirta–Rapo, M. 2014. Viestintäosaaminen muuttuu – pysyykö viestintäkoulutus muutoksessa mukana? Prologi – Puheviestinnän vuosikirja 2014.
* Köhler, H., Rautava, P. & Vuorinen, V. 2020. Viestiikö johto vaikuttavasti? Lääkärilehti.
* Maijala, R., Eloranta, S. & Ikonen, T. 2020. Lean-ajattelu ja lean-päivittäisjohtaminen yliopistosairaaloissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti.
* Paasivaara, L. & Nikkilä, J. 2010. Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Helsinki: Kirjapaja.
* Åberg, L. 2022. Merkityksellistävän yhteisöviestinnän malli. Infor / Management Institute of Finland MIF Oy.