# Tyytyväiset työntekijät voivat hyvin ja pysyvät - johtaja voi saattaa työntekijänsä lentoon tai latistaa - Savonia-AMK

> Johtamistyylillä on merkitystä työhyvinvointiin, poissaoloihin, työtyytyväisyyteen ja työntekijöiden sitoutumiseen.

## Työkyvyttömyys ja johtamisen merkitys
Suomessa vuonna 2023 sairauspäivärahaa maksettiin 306 200 henkilölle. Suurimpia työkyvyttömyyteen johtavia syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostivat kolmasosan kaikista poissaolon syistä (Kelan tilasto 2024). Masennus on keskeinen työkyvyttömyyteen johtava syy, ja työperäinen stressi nostaa masennukseen sairastumisriskin jopa viisinkertaiseksi.

Ongelmat johtamisessa voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta ja stressiä. Johtaja voi saattaa työntekijänsä joko lentoon tai latistaa heidät kokonaan. Hyvä suhde työntekijän ja johtajan välillä on merkittävä työntekijän hyvinvoinnin sekä työn tuloksellisuuden kannalta (Repo ym. 2015). Hyvä johtaja osaa osallistaa työyhteisöä ja on valmis keskustelemaan sekä ottamaan erilaiset mielipiteet huomioon (Juuti & Vuorela 2015).

## Johtajan omat voimavarat
Johtajan on tärkeää pitää huolta myös itsestään, jotta hänellä on voimavaroja kohdata jokainen työntekijä omana yksilönään. Terve itsetunto, hyvät sosiaaliset taidot ja viisaus ihmistuntijana auttavat johtajaa pärjäämään (Kukkola 2013). Hyvä käsitys työntekijöiden valmiustasoista ja erilaisuudesta mahdollistaa sopivien johtamistyylien käytön (Sydänmaanlakka 2012).

## Tutkimustulokset johtamisen vaikutuksista
Tämä artikkeli pohjautuu Immosen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla johtamisen merkitystä työhyvinvointiin, tuottavuuteen, sitoutumiseen ja poissaoloihin. Mukaan valittiin 14 tutkimusta.

Tulokset osoittivat, että johtamisella on suora vaikutus työhyvinvointiin, poissaoloihin, työtyytyväisyyteen, tehokkuuteen ja sitoutumiseen:
*   **Huono johtaminen:** Myrkyllinen tai tuhoava johtamistyyli johtaa lisääntyvään stressiin, poissaoloihin, uupumukseen ja alanvaihtoaikeisiin. Se heikentää työympäristöä ja psykologista turvallisuutta.
*   **Hyvä johtaminen:** Transformationaalinen, autenttinen, arvostava tai tarpeet huomioon ottava johtaminen lisää työntekijöiden hyvinvointia, motivaatiota ja sitoutumista sekä vähentää poissaoloja ja työuupumusta. Hyvä johtaminen parantaa myös työtuloksia ja sosiaali- ja terveysalalla asiakkaiden hoitotuloksia.

## Nuorten työntekijöiden sitoutuminen
Nuoret (alle 35-vuotiaat) harkitsevat alalta lähtemistä herkemmin ja kokevat enemmän työuupumusta. Merkittävimpiä tekijöitä alalta lähtemiselle ovat palkkatyytymättömyys, kohtuuttomat työn vaatimukset (Helander ym. 2019), työsuhteen määräaikaisuus, riittämättömät työedut ja halu nähdä muita työpaikkoja (Kuusisto ym. 2021).

Kokeneempien hoitajien osaamista ja mentorointia olisi hyödyllistä hyödyntää nuorten hoitajien ammatillisessa kehittymisessä ja sitouttamisessa.

## Yhteenveto
Työhyvinvoinnin johtamisen ydin on lähijohtamisen taidoissa: kyvyssä kohdata työntekijät yksilöllisesti, tuntea heidän voimavaransa ja heikkoutensa sekä tukea heitä tarpeiden mukaisesti. Tämä näkyy suoraan vähentyneinä sairauspoissaoloina sekä työntekijöiden sitoutumisena työpaikkaan.

## Kirjoittajat
*   **Minna Immonen**, sairaanhoitaja, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

## Lähteet
*   Helander, M., Roos, M. & Suominen, T. 2019. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31 (3), 180–190.
*   Immonen, M. 2025. Hyvän johtamisen merkitys työhyvinvointiin. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi:amk-2025091924851.
*   Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-Kustannus. 5. uudistettu painos.
*   Järvinen, J., Nurmeksela, A. & Hult, M. 2024. Sairaanhoitajien kokeman työuupumuksen yhteys johtamistyyleihin ja koettuun psykologiseen turvallisuuteen. Hoitotiede 36 (4), 382–394.
*   Kela 2024. Tilasto sairaspäivärahoista.
*   Kukkola, E. 2013. Joukkoja johdetaan edestä. Näkökulmia hyvään johtamiseen. Helsinki: Kauppa-kamari.
*   Kuusisto T., Arola T. & Salin S. 2021. Sairaanhoitajien työhön sitoutuminen ja arvostava johtaminen yliopistosairaalassa. Tutkiva Hoitotyö 19 (3), 3–11.
*   Repo, S., Ravantti, E. & Pääkkönen, R 2015. Työterveyslaitos. Johda tuottavasti: Opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin.
*   Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi. Helsinki: Talentum.