# Ulkomaalaistaustaiset käyttäjät kokevat saavutettavuusesteitä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa - Savonia-AMK

> Kokemuksia saavutettavuusesteistä ja saavutettavuutta parantavista tekijöistä.

## Johdanto
Artikkeli pohjautuu Viivi Kotilan YAMK-opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin sitä, millaisia kokemuksia ulkomaalaistaustaisilla käyttäjillä on saavutettavuuteen liittyvistä esteistä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja mitkä tekijät parantaisivat palveluiden saavutettavuutta ulkomaalaistaustaisille käyttäjille.

Digitaalisuus on merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mahdollistaen asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta. COVID-19-pandemia vauhditti digitaalisten palvelujen kehittämistä, mutta samalla haavoittuvassa asemassa olevien, kuten maahanmuuttajien, vaikeudet palveluiden hyödyntämisessä lisääntyivät.

## Tunnistetut saavutettavuusesteet
Kirjallisuuskatsauksessa ulkomaalaistaustaisten kokemat esteet jaettiin kuuteen yläluokkaan:
1. Kielitaito
2. Digitaalinen osaaminen
3. Pelot ja huolenaiheet
4. Teknologian saatavuus
5. Palvelujärjestelmän ja resurssien tuntemus
6. Digitaalisten palveluiden toteutus

Merkittävimpiä esteitä ovat kielimuurit, puutteelliset digitaidot, vahvan tunnistautumistavan (kuten pankkitunnusten) puuttuminen sekä palvelujärjestelmän tuntemattomuus. Lisäksi palveluiden sisältö voi olla liian vaikeaselkoista, eikä käyttötukea tai tulkkauspalveluita ole aina saatavilla.

## Saavutettavuutta parantavat tekijät
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin kolme yläluokkaa, jotka parantaisivat saavutettavuutta:
* **Digitaalinen osaaminen ja teknologian saatavuus:** Digitaitojen opettelu kursseilla.
* **Käytön tuki:** Tuki perheeltä, yhteisöltä sekä terveydenhuollon henkilökunnalta.
* **Palveluiden toteutus:** Käyttäjälähtöinen suunnittelu, monikielisyys ja tulkkauspalveluiden hyödyntäminen.

Palveluiden suunnittelussa on olennaista varmistaa tosiasiallinen yhdenvertaisuus, jotta väestön eriarvoistuminen ja syrjäytyminen voidaan ehkäistä.

## Kirjoittajat
* **Viivi Kotila**, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marja-Anneli Hynynen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., Kouvonen, A. 2022. Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375-400.
* Kemppainen, L., Kemppainen, T., Kouvonen, A., Shin, Y., Lilja, E., Vehko, T., Kuusio, H. 2023. Electronic identification (e-ID) as a socio-technical system moderating migrants’ access to essential public services – The case of Finland. Government Information Quarterly 40 (4). 101839.
* Khanal, S. 2025. “Digital is nice, but only to smart people”: a qualitative analysis of barriers to digital healthcare for Nepali migrants in Finland. BMC Digital Health (2025) 3:78.
* Peltola, U. & Metso, L. 2008. Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. Kuntoutussäätiö, Helsinki.
* THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. n.d. Digitaalisuus sote-alalla.
* Virtanen, L., Kaihlanen, A., Kouvonen, A., Safarov, N., Laukka, E., Valkonen, P. & Heponiemi, T. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi – 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.