# Urapolkumallinnus hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä - Savonia-AMK

> Urapolkumallinnus on ennakoivaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä käytännössä.

## Johdanto
Työurien pidentyessä ja työn vaatimusten muuttuessa tarvitaan uusia tapoja tukea työkykyä koko työuran ajan. Erityisesti fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavilla aloilla, kuten viranomaistyössä, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei voi rakentua vain yksittäisten tukitoimien varaan, vaan se edellyttää suunnitelmallisia rakenteita. Urapolkumallinnus tarjoaa keinon yhdistää työkyvyn tuki, työn muokkaus ja ennakoiva hyvinvoinnin edistäminen osaksi organisaation toimintaa.

## Urapolkumallinnus rakenteellisena välineenä
Urapolkumallinnuksessa näkökulma on laajempi kuin perinteisessä urasuunnittelussa: tavoitteena on tunnistaa, miten työntekijää voidaan tukea eri työuran vaiheissa siten, että työkyky säilyy ja työurat jatkuvat mahdollisimman pitkään. Tällöin urapolkumallinnus voidaan nähdä rakenteellisena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineenä.

## Työuran vaiheistus ja työkyvyn tuki
Pelastusalan organisaatioissa urapolku voidaan jäsentää neljään vaiheeseen, joissa työkyvyn tuen painopisteet muuttuvat:

*   **Varhainen työura:** Korostuvat perehdytys, osaamisen vahvistaminen sekä fyysisen ja psyykkisen kuormituksen hallinnan oppiminen. Mentorointi tukee ammatillista kasvua ja työhyvinvoinnin perustaa.
*   **Vakiintumisen vaihe:** Osaaminen syvenee ja uralle tulee erikoistumisen tai uusien vastuiden mahdollisuuksia. Kuormituksen hallinta, palautuminen ja työkyvyn ylläpito nousevat keskeisiksi.
*   **Kokeneen työntekijän vaihe:** Työkyvyn tukeminen muuttuu yksilöllisemmäksi. Pitkään jatkunut kuormitus voi lisätä tuen, työn muokkauksen tai palautumista tukevien ratkaisujen tarvetta.
*   **Myöhäinen työura:** Vaihtoehtoisten tehtävien, osaamisen uudelleen suuntaamisen ja osatyökykyä tukevien ratkaisujen merkitys kasvaa.

## Hyvinvoinnin edistäminen osana organisaatiostrategiaa
Kun työuran eri vaiheita ja siirtymiä suunnitellaan etukäteen, voidaan ehkäistä kuormitusta ja tukea jaksamista. Urapolkumallinnus laajentaa hyvinvoinnin edistämisen yksilötasolta rakenteelliselle tasolle. Tämä lisää ennakoitavuutta, yhdenvertaisuutta ja luottamusta organisaatiossa.

Toimivan urapolun tukeminen edellyttää systemaattista johtamista, resursseja ja toimivia yhteistyörakenteita. Kun työntekijät kokevat uraan ja toimintakykyyn liittyvät ratkaisut oikeudenmukaisiksi, työn uudelleenmuotoilu näyttäytyy myönteisenä mahdollisuutena eikä pelkkänä kompromissina.

## Kirjoittajat
*   **Arttu Tennberg**, Hyvinvointikoordinaattori YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Turunen**, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja osallisuuden vahvistamisen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Allardt, E. 1993. Having, loving, being: An alternative to the Swedish model of welfare research. The quality of life, 8, 88-95.
*   Gould, R., Ilmarinen, J., Järvisalo, J., Koskinen, S. 2006. Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 200 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos.
*   Ilmarinen, J. 2006. Towards a longer worklife: Ageing and the quality of worklife in the European Union. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health.
*   Martela, F. 2022. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa: Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan.
*   Sisäministeriö 2023:28. Ohje Pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan.
*   Vuokko, A., Punakallio, A., Paajanen, T., Lusa, S. Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt. Työterveyslaitos.
*   World Health Organization. 2001. International classification of functioning, disability and health (ICF). Geneva: World Health Organization.