# Vaikuttavuutta johtamisella kotihoidon moniammatilliseen arkikuntoutukseen

> Johtamisella vaikuttavuutta kotihoidon moniammatilliseen arkikuntoutukseen.

## Johdanto
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ikääntyneiden määrän lisääntyminen tuo mukanaan suuria haasteita julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiselle. Tästä syystä Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusuosituksissa korostetaan kotiin annettavien kuntoutuspalvelujen merkitystä ja niiden kustannusvaikuttavuutta (STM 2017). 

Ikääntyneille annettavaa arkikuntoutusta toteutetaan tällä hetkellä eri maissa, ja Suomessakin jo monilla paikkakunnilla (Niskanen 2018). Moniammatillinen arkikuntoutus on myös osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidon toimintamallia. Kotihoidon monimuotoistuva toimintaympäristö edellyttää uudenlaista johtamista, jota kehittämällä voidaan edistää monialaista yhteistyötä ja lisätä arkikuntoutuksen vaikuttavuutta.

## Tutkimusasetelma ja tavoitteet
Satu-Riikka Hartikka selvitti opinnäytetyössään (Hartikka 2025) kotihoidon henkilöstön näkemyksiä moniammatillisen arkikuntoutuksen toteuttamisesta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen Varkauden kotihoito. Tavoitteena oli löytää keinoja moniammatillisen arkikuntoutuksen esihenkilötyön kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla.

## Mitä on arkikuntoutus?
Arkikuntoutus (*reablement*) on moniammatillista ja asiakaslähtöistä, ikääntyneen toimintakykyä ja omatoimisuutta tukevaa kotikuntoutusta asiakkaan omassa elinpiirissä (Kjerstad, Tuntland 2016). Se perustuu asiakkaalle merkityksellisten arjen toimintojen määrittelyyn ja yksilölliseen huomioimiseen (Niskanen 2021).

Arkikuntoutusta tarjotaan erityisesti henkilöille, joilla on todettu alkavaa toimintakyvyn alenemista. Työskentelytapa eroaa perinteisestä kotihoidosta:
*   **Moniammatillisuus:** Toteutetaan monen ammattialan yhteistyönä.
*   **Suunnitelmallisuus:** Perustuu moniammatillisen arvioinnin pohjalta tehtävään kuntoutussuunnitelmaan.
*   **Joustavuus:** Kotikäyntien sisältö ja kesto vaihtelevat asiakkaan toimintakyvyn mukaan.

## Johtamisen rooli arkikuntoutuksessa
Esihenkilötyön näkökulmasta moniammatillisen työryhmän johtaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, eri toimialojen tuntemusta sekä hyviä viestintä- ja verkostoitumistaitoja (Zitting, Laulainen & Niiranen 2019). Organisaation johdolta vaaditaan selkeitä rakenteita ja riittäviä resursseja (Hujala ym. 2020). Esihenkilöiden tulee ymmärtää eri ammattiryhmien rooleja ja edistää keskinäistä luottamusta ja dialogia.

Vaikuttavuuden vaade on keskeinen tavoite: johtamisessa on tunnistettava vaikuttavuuden mittaamisen tärkeys ja kannustettava uusien, vaikuttavien toimintatapojen kehittämiseen. Tutkimukset osoittavat, että arkikuntoutus lisää laatupainotteisia ikävuosia ja on yhteiskunnallisesti edullisempaa kuin perinteinen kotihoito (Zingmark & Nilsson et al. 2016; Kjerstad et al. 2015).

## Esihenkilötyön kehittämiskohteet
Haastattelujen perusteella esihenkilötyön kehittämisen kannalta keskeisiksi teemoiksi nousivat:
*   **Yhteistyö ja tiedonkulku:** Yhteiset palaverit, tiedon jakaminen ja avoin vuorovaikutus ovat välttämättömiä arkikuntoutuksen onnistumiselle.
*   **Työn organisointi ja rakenteet:** Esihenkilöltä odotetaan selkeää työn organisointia ja tukea uusien toimintamallien käyttöönotossa.
*   **Jaettu johtaminen:** Päivittäisen johtamisen vastuun jakaminen esihenkilön ja tiimin kesken vahvistaa sitoutumista.
*   **Osaamisen kehittäminen:** Esihenkilötyössä korostuvat muutosjohtamisen, projektinhallinnan ja resurssien hallinnan taidot.

## Johtopäätökset
Moniammatillisen arkikuntoutuksen johtaminen edellyttää selkeitä rakenteita, jaettua vastuuta ja esihenkilöiden osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kun johtaminen tukee vuorovaikutusta ja yhteistä vastuunottoa, voidaan parantaa työn laatua, työntekijöiden hyvinvointia ja asiakkaiden toimintakykyä.

## Kirjoittajat
*   **Satu-Riikka Hartikka**, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Katri Savolainen**, lehtori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Aspinal, F., et al. (2016). New horizons: Reablement – supporting older people towards independence. *Age and Ageing*.
*   Hartikka, S-R. (2025). *Esihenkilötyön kehittäminen kotihoidon moniammatillisessa arkikuntoutuksessa*. Ylempi AMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Hujala, A., et al. (2020). *Integroiva johtaminen*. Teoksessa Uudistuva sosiaali- ja terveysala.
*   Isoherranen, K. (2012). *Uhka vai mahdollisuus: moniammatillista yhteistyötä kehittämässä*. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.
*   Kjerstad, E. & Tuntland, H.K. (2016). Reablement in community-dwelling older adults: a cost-effectiveness analysis. *Health Economics Review*.
*   Laulainen, S., Zitting, J. & Niiranen, V. (2020). *Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa*.
*   Lewin, G.F., et al. (2013). Evidence for the long term cost effectiveness of home care reablement programs. *Clinical Interventions In Aging*.
*   Mönkkönen, K., et al. (2019). *Kohti monitoimijaista kehittämistä*.
*   Niskanen, S. (2018). *Arkikuntoutus – tieteellisesti tutkittua pohjoismaista kuntoutusta*. Toimintaterapeuttiliitto.
*   Niskanen, S., et al. (2021). Kartoittava kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden arkikuntoutuksen ominaispiirteistä. *Gerontologia*.
*   STM (2017). *Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019*.
*   Tuntland, H. & Ness, N.E. (2014). *Hverdagsrehabilitering*.
*   Zingmark, M., et al. (2016). Occupation-focused health promotion for well older people — A cost-effectiveness analysis. *British Journal of Occupational Therapy*.
*   Zitting, J., Laulainen, S. & Niiranen, V. (2019). Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. *Yhteiskuntapolitiikka*.