# Vanhempien kokemuksia lapsen toimintaterapiasta - Savonia-AMK

> Vanhemmat kokevat lapsen toimintaterapiapalvelut lapsen toimintakykyä ja perheen tilannetta edistäväksi.

## Johdanto
Kun lapsi saa diagnoosin, joka vaikuttaa hänen arkeensa, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismi tai kehitysvamma, koko perheen elämä muuttuu. Arkeen astuu toimintaterapia, sen ohjeet ja harjoitukset. Opinnäytetyössäni selvitin haastattelujen avulla vanhempien kokemuksia toimintaterapiasta.

## Toimintaterapian merkitys perheen arjessa
Toimintaterapia on kuntoutuspalvelu, joka tukee ihmisen arkea fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmista. Lapsille toimintaterapia voi tarkoittaa esimerkiksi motoristen taitojen harjoittelua, sosiaalisten taitojen vahvistamista tai itsenäisyyttä tukevia harjoituksia. Olennaista on, että terapiassa huomioidaan lapsen yksilölliset vahvuudet ja tarpeet. Tutkimusten mukaan toimintaterapialla on vaikutusta erityisesti silloin, kun vanhemmat ovat aktiivisesti mukana. Vanhemman ohjaaminen lisää lapsen taitojen kehittymistä ja vahvistaa myös perheen arjen sujumista.

Opinnäytetyöhöni haastatellut vanhemmat kokivat, että toimintaterapia ei rajoittunut pelkästään terapiatapaamisiin, vaan terapeutin antamat vinkit ja menetelmät siirtyivät kotiin ja päiväkotiin, mikä helpotti koko perheen arkea. Tämä on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan toimintaterapia vahvistaa perheiden voimavaroja ja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta.

## Yhteistyö ja tulokset
Vanhemmat kokivat yhteistyön terapeutin kanssa avoimeksi ja luottamusta herättäväksi. Lapsi osallistui mielellään terapiaan ja tunsi olonsa turvalliseksi. Erään vanhemman sanoin: “On vaikea kuvitella, millaista arki olisi ilman tätä tukea – siitä hyötyy koko perhe, ei pelkästään lapsi”.

Opinnäytetyöni tulokset kertoivat monipuolisista hyödyistä:
* Lapset oppivat keskittymään pidempään.
* Itseluottamus vahvistui ja sosiaaliset taidot paranivat.
* Leikkeihin osallistuminen helpottui.
* Sääntöjen noudattaminen sujui paremmin.
* Arjen taidot, kuten pukeutuminen, kehittyivät.
* Perheen ilmapiiri parani, kun ristiriitatilanteet vähenivät ja lapsi oppi ottamaan vastaan apua.

## Kehittämiskohteet
Vanhemmat toivat esiin myös kehittämiskohteita. He kaipasivat enemmän ohjausta ja mahdollisuuksia seurata terapiatilanteita. Vanhempien osallisuus lisää luottamusta, sitoutumista ja antaa heille välineitä arkeen. Tulevaisuudessa toimintaterapiassa pitäisi panostaa vielä enemmän perhekeskeiseen työotteeseen, kuten tiiviimpiin ohjauskäynteihin ja vertaistukiryhmiin.

## Johtopäätökset
Toimintaterapia ei ole vain lapsen asia – se on koko perheen asia. Kun perhe saa tukea, se näkyy lapsen hyvinvoinnissa. Työelämän näkökulmasta terapeutti ei ole vain taitojen opettaja, vaan rinnalla kulkija. Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ovat arjen todellisia tarpeita, ja toimintaterapia on investointi koko perheen hyvinvointiin ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

## Kirjoittajat
* Hanna Balci, Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Gagné-Trudel, S., Therriault, P.-Y. & Cantin, N. 2024. Exploring Therapeutic Relationships in Pediatric Occupational Therapy: A Meta-Ethnography. Canadian Journal of Occupational Therapy, 91(1), 78–87. https://doi.org/10.1177/00084174231186078. Viitattu 11.9.2025.
* Karhula, M., Heiskanen, T. & Salminen, A-L. 2021. Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Kela. https://helda.helsinki.fi/items/65f4ed28-c482-4669-a44b-7b8facd39591. Viitattu 4.3.2025.
* Klowan, A., Kadlec, M. B. & Johnston, S. 2023. The Parents’ Perspective: Experiences in Parent-Mediated Pediatric Occupational Therapy for Children with Neurodevelopmental Disorders. The Open Journal of Occupational Therapy, 11(1), 1–13. https://www.proquest.com/docview/2770227030?sourcetype=Scholarly%20Journals. Viitattu 11.9.2025.
* McQuiddy, V. A., Ingram, M., Vines, M., Teeters, S., Ramstetter, A. & Strain-Riggs, S.-R. 2024. Long-Term Impact of an Occupational Therapy Intervention for Children With Challenges in Sensory Processing and Integration. The American Journal of Occupational Therapy, 78(4). https://doi.org/10.5014/ajot.2024.050449. Viitattu 11.9.2025.
* Porter, L. M., Lane, S. J., Demchick, B. B., Sweeney, J. K., Mullens, P. A. & Kearney, B. E. 2023. Parents as Adult Learners in Occupational Therapy for Children With Sensory Challenges: A Scoping Review. The American Journal of Occupational Therapy, 77(1). https://research.aota.org/ajot/article-abstract/77/1/7701205080/24042/Parents-as-Adult-Learners-in-Occupational-Therapy?redirectedFrom=fulltext. Viitattu 11.9.2025.
* Suomen Toimintaterapeuttiliitto. 2024. Toimintaterapia. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/. Viitattu 22.10.2024.
* Zylstra, S.E., Swinth, Y., Sidhu, A. & Anderson, J. 2024. Effectiveness of an Occupational Therapy-Led Social Skills Group Using Parent Training: Pilot Study. The Open Journal Occupational Therapy. 12(3), 1-12. https://scholarworks.wmich.edu/ojot/vol12/iss3/3/. Viitattu 2.11.2024.