# Varhaisen tuen asiantuntijuuden vahvistaminen opinnäytetyöpienryhmissä - Savonia-AMK

> Opinnäytetyöpienryhmien pedagogisena lähtökohtana on sosiaalialan moninaisuus.

## Opinnäytetyön ohjaus pienryhmissä
Syksystä 2025 alkaen opinnäytetyön ohjaus toteutetaan Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelijoilla opinnäytetyöpienryhmissä, jotka on muodostettu opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmakeskustelujen perusteella. Ryhmien kokoonpano perustuu opiskelijoiden työelämälähtöisiin opinnäytetyöaiheisiin ja opintojen aikataulullisiin tavoitteisiin.

Opinnäytetyöpienryhmät muodostetaan opiskelijoiden varhaisen tuen teemaan liittyvien aiheiden ympärille. Kun ryhmän jäsenillä on samankaltaisia kiinnostuksen kohteita – esimerkiksi perheiden tukeminen, varhaisen puuttumisen menetelmät, lapsilähtöiset menetelmät tai lapsiperheiden palvelut – syntyy mahdollisuus tarkastella varhaisen tuen prosesseja monipuolisesti eri näkökulmista. Tämä rikastuttaa asiantuntijuutta, antaa mahdollisuuden syventää ammatillista keskustelua ja auttaa opiskelijoita ymmärtämään, miten varhainen tuki näyttäytyy eri toimintaympäristöissä ja asiakasryhmissä.

Yhteinen teema ei tarkoita samanlaista työtä, vaan se luo pohjan vertaisoppimiselle ja asiantuntijuuden jakamiselle. Esimerkiksi yksi opiskelija voi tutkia varhaisen tuen käytäntöjä varhaiskasvatuksessa ja toinen lastensuojelun avohuollossa. Näin ryhmässä voidaan vertailla ja analysoida, miten varhainen tuki toteutuu eri palveluissa ja mitä kehittämistarpeita niissä ilmenee.

## Yhteisöllinen oppiminen ja jaettu asiantuntijuus
Pienryhmät rakentuvat yhteisoppimisen ja jaetun asiantuntijuuden varaan. Opiskelijat eivät työskentele yksin, vaan jakavat havaintojaan, saavat palautetta ja oppivat toisiltaan. Ryhmän jäsenet toimivat toistensa tukena, haastavat ajattelua ja auttavat kehittämään opinnäytetöitä eteenpäin. Opinnäytetyön ohjaajat toimivat prosessin mahdollistajana.

Opinnäytetyöpienryhmien pedagogisena lähtökohtana on sosiaalialan moninaisuus. Ohjaajat ja opiskelijat edustavat eri työpaikkoja ja toimintaympäristöjä, mikä rikastuttaa ryhmien vuorovaikutusta ja näkökulmia. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä, opiskelijan valinnan mukaan.

## Työskentelyn periaatteet
Työskentely perustuu seuraaviin periaatteisiin:
* **Kiireettömyys ja rauhallisuus:** Mahdollisuus syventyä opinnäytetyön kehittämiseen.
* **Myönteinen ja kannustava ilmapiiri:** Turvallinen tila keskustelulle ja ideoinnille.
* **Laaja-alainen yhteistyö:** Yhdessä tekeminen ja asiantuntijuuden jakaminen.
* **Opinnäytetöiden merkityksellisyys:** Jokainen työ nähdään arvokkaana sosiaalialan kehittämisen kannalta.
* **Yhteinen oppiminen ja oivaltaminen:** Ryhmässä syntyy uusia näkökulmia ja ymmärrystä.
* **Suunnitelmallisuus:** Selkeä aikataulu ja etenemissuunnitelma pienryhmätyöskentelylle.
* **Reflektointi ja kehittäminen:** Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen.
* **Tavoitteellisuus, itseohjautuvuus ja sitoutuminen:** Jokainen opiskelija kantaa vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä.

## Ohjausprosessi ja opponointi
Opinnäytetyön ohjaus tapahtuu samoissa pienryhmissä koko prosessin ajan. Ryhmätapaamisissa opiskelijat esittelevät työnsä etenemistä ja saavat ohjausta eri vaiheiden kysymyksiin. Opiskelijat toimivat opponentteina toistensa opinnäytetöille koko pienryhmätyöskentelyn ajan. Opponointi tapahtuu jokaisessa tapaamisessa jatkuvan opponoinnin periaatteella, mikä tukee kriittistä ajattelua ja vahvistaa sekä opponoijan että opponoitavan asiantuntijuutta.

Pienryhmäohjautuva opinnäytetyöprosessi on käynnistymässä, ja sen toimivuutta arvioidaan myöhemmin kokemustiedon perusteella.

***

**Kirjoittaja:** Pirjo Turunen, YTL hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden vahvistamisen yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Alaniska H (2024): Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa. Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa – kasvatustieteellinen Kehittämistutkimus. Lapin yliopisto, 2024; 234. Acta Universitatis Lapponiensis, 367. ISBN 978-952-337-398-3.
* Andrade, M.S., & Alden-Rivers, B. (2019). Developing a framework for sustainable growth of flexible learning opportunities. Higher Education Pedagogies, 4:1, 1–16.
* Cohen, R., & Sampson, J. (2016). Implementing and managing peer learning. Teoksessa D. Boud, J. Sampson, & R. Cohen (toim.), Peer learning in higher education: learning from & with each other (s. 50–66). Routledge.
* Huusko, M., & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236–248.
* Mäki, K., & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.). (2022). Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.