# Savonia-artikkeli Pro: Verkkovalmennuksella kohti osallisuutta ja hyvinvointia

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

03.11.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Hyvinvointi](https://www.savonia.fi/hyvinvointi)[Jatkuva oppiminen](https://www.savonia.fi/jatkuva-oppiminen-artikkelit)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)[Sosiaali- ja terveysala](https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala)

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä, vaikka hyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin koskaan. Hyvinvointi ei kuitenkaan synny yksin terveellisistä valinnoista, vaan myös kokemuksesta kuulua joukkoon, tulla kohdatuksi ja osallistua omaan yhteisöönsä. Muutokset elämäntilanteessa voivat heikentää osallisuutta ja lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia, mikä näkyy sekä yksilön hyvinvoinnissa että yhteiskunnallisena haasteena.

Hyvinvointikoordinaattoriopinnoissa tunnistimme tarpeen vahvistaa työikäisten hyvinvointia osallisuutta edistämällä. Tähän tarpeeseen lähdimme vastaamaan kehittämistyöllä. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja tukea osallisuutta työikäisten erilaisissa elämäntilanteissa. Kehittämistyön tuloksena tuotettiin materiaalia verkkovälitteisen hyvinvointivalmennuksen tueksi.

## Hyvinvointi yksilön vastuuna ja yhteiskunnallisena ilmiönä

Elintason ja terveiden elinvuosien kasvu lääketieteen, teknologian ja teollisuuden kehityksen myötä on lisännyt hyvinvointia, mutta samalla hyvinvoinnin haasteet ovat monimutkaistuneet. Tämä on korostanut yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin edistämiseen vaikuttavat henkilökohtaisten valintojen lisäksi yhteiskunnalliset normit, rakenteet ja itsehoivaan liittyvät odotukset. (Koskinen 2021, 90–93.)

Hyvinvointia edistävä elämäntyyli voi toimia sosiaalisen erottelun keinona, sillä arvot ja sosioekonominen asema heijastuvat tapoihin huolehtia kehosta ja itsestä. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kuitenkin rajoittavat itsehoivan mahdollisuuksia. (Koskinen 2021, 90–93.)

## Hyvinvointi rakentuu merkityksellisyydestä

Hyvinvointi nähdään kokonaisuutena, joka mahdollistaa omien arvojen mukaisen elämän ja itsensä toteuttamisen. Sitä tukevat merkityksellisyyden kokemukset, hyvät ihmissuhteet, terveelliset elämäntavat ja positiivinen asenne elämään. (Kasila & Kaasalainen 2022, 102–104.)

Hyvinvointivalmennus keskittyy elämäntapamuutosten, palautumisen ja mielen hyvinvointia tukevien taitojen edistämiseen. Tavoitteena on vahvistaa yksilön kykyä ohjata toimintaansa ja toteuttaa arjen muutoksia joustavasti. Valmennuksen lähtökohtana ovat osallistujan omat realistiset ja saavutettavat tavoitteet. (Kasila & Kaasalainen 2022, 102–104.)

## Osallisuus vahvistaa hyvinvointia

Osallisuus on keskeinen hyvinvoinnin ulottuvuus, jonka moniulotteisuus heijastaa ihmisen elämän monimuotoisuutta (Isola ym. 2017, 9–10). Osallisuutta vahvistavat yhteydet aineellisiin ja aineettomiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä omaehtoisuuteen, kyvykkyyteen, yhteenkuuluvuuteen ja hyvän tekemiseen perustuva motivaatio. Lisäksi koherenssin tunne, merkityksellisyyden kokemus, tavoitteellisuus, usko selviytymiseen sekä ympäristön tarjoama tuki edistävät voimavarojen hyödyntämistä (Isola ym. 2017, 15–16). Hyvän tekeminen voikin antaa tekijälle enemmän kuin vastaanottajalle. Hyvä esimerkki tästä on vapaaehtoistyö.

Noin joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä, johon voivat vaikuttaa esimerkiksi heikot vuorovaikutustaidot ja erilaiset elämänmuutokset (Tilastokeskus 2024; Hyttinen & Valkonen 2018, 27–33). Yksinäisyyttä voidaan lievittää harrastusten, järjestötoiminnan ja verkkoyhteisöjen avulla (Hyry & Soivio 2026, 48). Myös teknologia ja sosiaalinen media voivat vahvistaa sosiaalisia verkostoja sekä tarjota tukea erityisesti yksinäisyyttä kokeville henkilöille (Jentoft & Haldar 2023, 1090).

## Osallisuuden edistäminen verkkovalmennuksen keinoin

Verkkovalmennuksen etuna on materiaalien välitön saatavuus, mikä tukee joustavuutta, omaehtoisuutta ja itseohjautuvuutta. Sosiaalinen media ja digitaaliset välineet mahdollistavat myös vuorovaikutuksen osallistujien välillä. (Timonen & Ruokamo 2024, 96–99.)

Osallisuus näyttäytyy usein myönteisenä ja itsestään selvänä käsitteenä. Käytännössä osallisuuden vahvistaminen vaatii kuitenkin selkeitä rakenteita, tavoitteita ja suunnitelmallista työskentelyä, jotta se ei jää pelkäksi puheeksi.

Osallisuustyö on merkityksellistä työtä. Yksinäisyys voi aiheuttaa myös fyysistä kipua, joten osallisuutta vahvistavalla työllä voidaan vähentää sekä sosiaalista että yksilöllistä kärsimystä. Kun yksinäisyyttä kokee edelleen joka kymmenes suomalainen, hyvinvointi- ja osallisuustyölle on edelleen selkeä tarve.

#### Kirjoittajat

Hanna-Mari Hakulinen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Heli Rytkönen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuula Niskanen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

#### Lähteet

Hyry, J. & Soivio, R. 2026. Yksinäisyysbarometri. Suomen Punainen Risti. Verkkojulkaisu. [https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2026/yksinaisyysbarometri-uutinen-2026/spr-yksinaisyysbarometri-2026_raportti.pdf](https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2026/yksinaisyysbarometri-uutinen-2026/spr-yksinaisyysbarometri-2026_raportti.pdf).

Hyttinen, S. & Valkonen, T. 2018. Yksinäisten työikäisten vuorovaikutussuhteet. Jyväskylän yliopisto. Verkkojulkaisu. [https://journal.fi/prologi/article/view/95928](https://journal.fi/prologi/article/view/95928).

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2017, 9 ̶ 22. Verkkojulkaisu. [https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8d5df466-724c-4a2f-9462-8d69aba680cb/content](https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8d5df466-724c-4a2f-9462-8d69aba680cb/content).

Jentoft, E. & Haldar, M. 2023. Panacea or poison? Exploring the paradoxical problematizations of loneliness, technology and youthin NorwegianandUKpolicymaking, 1084 ̶1097. International Journal of Sociology and Social Policy Vol. 43 No. 11/12, 2023.

Kasila, K. & Kaasalainen, K. 2022. Hyvinvointivalmennus – trendikäs käsite vai jotain muutakin? Yhteiskuntapolitiikkalehti 2022, 102–104. Verkkojulkaisu. [https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143955/YP2201_Kasila%26Kaasalainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y](https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143955/YP2201_Kasila%26Kaasalainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y).

Koskinen, V. 2021. Wellness on aikaamme leimaava hyvinvointisuuntaus. Gerontologia 90–96. Verkkojulkaisu. [https://journal.fi/gerontologia/article/view/98023](https://journal.fi/gerontologia/article/view/98023).

Tilastokeskus 2024. Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua. Verkkojulkaisu. [https://stat.fi/julkaisu/cln1i9lg94af80bw1rxn0njfg](https://stat.fi/julkaisu/cln1i9lg94af80bw1rxn0njfg).

Timonen, P. & Ruokamo, H. 2024. Valmennuspedagogisen mallin yhteisöllistä verkko-opiskelua tukevia tekijöitä ja käänteisen oppimisen ominaisuuksia verkko-opiskelijoiden näkökulmasta. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 2024 (2), 94–119. [https://doi.org/10.54329/akakk.146288](https://doi.org/10.54329/akakk.146288).