# Vireyttä ja jaksamista työpäivään kehollisten harjoitusten avulla - Savonia-AMK

> Työpäivän aikana tehtävät keholliset harjoitukset voivat tukea ja edistää työssä jaksamista sekä vireystilan säätelyä.

## Työhyvinvoinnin tukeminen kehollisten harjoitusten avulla

Työpaikan hyvinvointia tukevat toimenpiteet voivat parantaa työntekijöiden työkykyä, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Erityisesti itsehoitoa, voimaantumista ja mielenterveyttä tukevat interventiot, kuten tietoisuustaitojen kehittäminen ja meditaatioharjoitukset, ovat vähentäneet työntekijöiden stressiä, ahdistusta ja työuupumusta.

Tämä artikkeli pohjautuu Riikka Laitisen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin kehollisten harjoitusten vaikutuksia työssä jaksamiseen ja vireystilan säätelyyn työpäivän aikana. Tutkimuksen pohjalta kehitettiin kolme digitaalista harjoitusvideota *Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0* -hankkeen käyttöön.

## Palautuminen työpäivän aikana

Työpäivän aikainen palautuminen ja riittävä tauotus tukevat työntekijän hyvinvointia. Palautuminen ei ole vain yksilön vastuulla, vaan sitä tulee tukea työyhteisön toiminnassa. Palautumista ja hetkellistä irrottautumista työstä edistävät esimerkiksi:
* Mikrotauot
* Kevyt liike
* Rentoutuminen
* Vuorovaikutus
* Myönteinen työreflektio

Yhteiset, helposti toteutettavat käytännöt, kuten kävelyt, liikuntahetket ja huumori, voivat vähentää stressiä ja parantaa myönteistä työilmapiiriä vähäisin resurssein.

## Harjoitusten vaikuttavuus

Tutkimusten mukaan jo noin viiden minuutin mittaiset keholliset harjoitukset työpäivän aikana voivat tuottaa myönteisiä vaikutuksia, ja säännöllinen harjoittelu (vähintään kuusi kertaa viikossa) tehostaa niiden vaikuttavuutta. Pidempikestoiset interventiot voivat tuottaa hermostollisia ja fysiologisia hyötyjä, kuten parantuneita hermoyhteyksiä sekä alentunutta sykettä, verenpainetta ja kortisolitasoja.

## Tutkimus ja kehittäminen

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kerättiin tietoa *Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0* -hankkeen *Traumatietoisuutta työyhteisöihin* -koulutukseen osallistuneiden kokemuksista.

**Keskeisiä tuloksia:**
* Kehollisten harjoitusten työssä jaksamista edistävä vaikutus.
* Ulkoilun merkitys vireystilan säätelyssä.
* Oman vireystilan tiedostamisen ja tunnistamisen merkitys.
* Parhaiten soveltuviksi harjoituksiksi koettiin hengitys-, maadoittumis- ja tietoisuusharjoitukset.
* Erityisesti hengitysharjoitukset koettiin vaikuttaviksi ja helpoiksi toteuttaa levottomuuden tai ylivirittyneisyyden hetkinä.

Työpäivään soveltuvat harjoitukset ovat pääsääntöisesti lyhyitä, helposti toteutettavia, havaittavasti vaikuttavia sekä spontaanisti ja huomaamattomasti toteutettavia.

## Johtopäätökset

Työntekijöiden mielenterveyttä tulee vahvistaa puuttumalla sekä työympäristöön liittyviin tekijöihin että yksilötason haasteisiin. Organisaatioiden suositellaan ottavan käyttöön tietoisuustaitoihin, positiivisen ajattelutavan vahvistamiseen sekä organisatorisiin muutoksiin liittyviä interventioita, joiden on osoitettu edistävän henkilöstön hyvinvointia.

## Kirjoittajat
* **Riikka Laitinen**, Psykofyysinen Fysioterapeutti, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Anu Kinnunen**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Bentley, T. G. K. ym. 2023. Breathing Practices for Stress and Anxiety Reduction: Conceptual Framework of Implementation Guidelines Based on a Systematic Review of the Published Literature. *Brain sciences* 13 (12).
* Cohen, C. ym. 2023. Workplace interventions to improve well-being and reduce burnout for nurses, physicians and allied healthcare professionals: A systematic review. *BMJ open*, 13 (6).
* Ejlertsson, L. ym. 2021. Customized interventions improved employees´ experience of recovery during the workday. *Work* 70 (2).
* Hautio, M. & Lindholm, A. (Toim.) 2025. *Heittäydy – Irrottele – Ylläty -Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät*. E-kirja. Professional Publishing Finland Oy.
* Laitinen, J. ym. 2024. *Johda palautumista kriisissä*. Työterveyslaitos.
* Nikunlaakso, R. ym. 2024. The effect of improving psychosocial stressors on psychological distress: a quasi-experiment of Finnish health and social care workers. *Scandinavian Journal of Public Health* 53 (3).
* Strehli, I. ym. 2020. Mind–Body Physical Activity Interventions and Stress-Related Physiological Markers in Educational Settings: A Systematic Review and Meta-Analysis. *International journal of environmental research and public health*, 18 (1).