# Virtuaalinen oppimisympäristö osana isotooppiyksikön puhdastilaperehdytystä - Savonia-AMK

> Virtuaaliset oppimisympäristöt rikastuttavat ja monipuolistavat puhdastilaperehdytystä.

## Johdanto
Terveydenhuollon organisaatioiden työ- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön jatkuva osaamisen kehittäminen ja laadukas perehdytys. Perehdytyksen avulla lisätään työntekijän motivaatiota, työhyvinvointia sekä sitoutumista organisaatioon. Uuteen työtehtävään saatava perehdytys on työntekijän oikeus ja perustuu laissa säädettyihin määräyksiin.

Perinteisten menetelmien rinnalle on tullut joustavia ratkaisuja, kuten virtuaaliset oppimisympäristöt ja 360°-teknologia. Nämä tarjoavat uusia mahdollisuuksia erityisesti erikoisosaamista vaativissa yksiköissä, kuten isotooppitoiminnan puhdastiloissa, joissa teknologiset uudistukset voivat tukea oppimista, lisätä saavutettavuutta ja vahvistaa turvallista työskentelyä.

## Isotooppilääketiede ja puhdastilatyöskentely
Isotooppilääketiede keskittyy diagnostiikkaan, jossa käytetään lyhytikäisiä säteileviä merkkiaineita. Tutkimuksissa tarkastellaan elimistön biologisia, toiminnallisia ja aineenvaihdunnan muutoksia.

Radiolääkkeiden valmistus ja käyttöönotto tapahtuvat puhdastilassa, jonka toimintaa ohjaavat kansainväliset ISO-standardit ja GMP-ohjeistukset (Good Manufacturing Practice). Aseptisuus, säteilysuojelu ja laaduntarkkailu asettavat haasteita perehdyttämiselle, sillä tarpeetonta liikkumista tiloissa on vältettävä ja säteilyturvallisuus on varmistettava.

## Kehittämistyön toteutus
Kehittämistyössä käytettiin tutkimuksellista kehittämismenetelmää, jossa yhdistyvät käytännön kehittäminen ja tieteelliset menetelmät.

*   **Moodle-ympäristö:** Koottiin perehdytysmateriaalia isotooppitoiminnan puhdastilasta, työskentelystä, säteilystä, säteilysuojelusta ja radiolääkevalmistuksesta.
*   **360°-ympäristö:** ThingLink-alustalle toteutettu interaktiivinen ympäristö, joka mahdollistaa puhdastilaan ja prosesseihin tutustumisen virtuaalisesti ilman fyysistä vierailua.
*   **Prosessin hallinta:** Kehittämisessä hyödynnettiin PDCA-mallia (Plan-Do-Check-Act) ja moniammatillista fokusryhmäkeskustelua.

## Arviointi ja tulokset
Virtuaalisen oppimisympäristön käytettävyyttä arvioitiin Webropol-kyselyllä, jossa hyödynnettiin Jakob Nielsenin käytettävyyden heuristiikkoja. Tulosten perusteella ympäristö koettiin erittäin onnistuneeksi ja se tuki hyvin perehdytystä erityisesti saavutettavuuden ja havainnollisuuden osalta.

Jatkokehitysehdotuksina nousivat esiin ääni- ja videomateriaalin lisääminen sekä ääniohjauksen mahdollisuus 360°-ympäristössä liikkumisen sujuvoittamiseksi. Ympäristö tullaan ottamaan käyttöön osaksi isotooppiyksikön puhdastilan perehdytystä.

## Linkit ja lähteet
*   **Opinnäytetyö:** [https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060220480](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060220480)

**Tekijät:**
*   Mari Hepomäki, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Anssi Mähönen, Lehtori, Sosiaali- ja Terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
*   Derichs, D., Sevón, S., Votkin, T. & Kauppinen T. 2022. Creating a production pipeline for 360° learning environments.
*   Lindfors K., Meretoja R., Kaunonen M. & Paavilainen E. 2018. Preceptors’ perceptions of the elements of a successful and an unsuccessful orientation period for newly graduated nurses. Journal of Nursing Management 26, 3 (256-262).
*   Peltokoski, J. 2016. The comprehensive hospital orientation process in specialised health care settings – Views of newly hired nurses and physicians. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma. 2022–2026.
*   Sovijärvi A., Hartiala J., Knuuti J., Laitinen T. & Malmberg P. 2018 (Toim.). Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim.
*   Toikko, T. & Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta.