# Voiko töihin kiintyä? Turvallisuuden ja kiintymyksen merkitys työelämässä

> Turvallinen ja traumatietoinen työyhteisö voi tarjota kiintymyksen ja psykologisen turvallisuuden kokemuksia.

## Johdanto
Miltä tuntuisi tulla töihin kokien olonsa tervetulleeksi omana itsenään, omien vahvuuksien, haavoittuvuuksien ja elämänkokemuksiensa kanssa? Tätä kysymystä olemme pohtineet *Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0* -hankkeen *Traumatietoisuutta työyhteisöille* -koulutuksissa.

Hyvin toimiva työyhteisö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kuulua joukkoon, tulla nähdyksi ja kohdatuksi inhimillisenä olentona. Tällainen kokemus ei ole itsestäänselvyys, mutta se voi olla ratkaiseva tekijä hyvinvoinnille ja työyhteisön toimivuudelle.

## Traumatietoisuus työelämän taitona
Traumojen yleisyyden vuoksi traumatietoisuus on noussut tärkeäksi kansalaistaidoksi, erityisesti tulevaisuuden työelämässä. Traumatietoisuus tarkoittaa ymmärrystä traumaattisten kokemusten vaikutuksista ihmisen käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja toimintakykyyn. Trauma ei aina näy ulospäin, ja sen tunnistaminen vaatii herkkyyttä ja tietoisuutta (Sarvela 2023).

Trauma voi syntyä omakohtaisten kokemusten lisäksi yhteisössä, jolloin yhteisön suhtautuminen traumaan vaikuttaa merkittävästi toipumiseen. Turvallinen ja myötätuntoinen yhteisö voi tarjota korjaavan kokemuksen, joka tukee yksilön toipumista ja mahdollistaa kehittymisen (SAMSHA 2014 & Hales ym. 2017).

## Kiintymys ja psykologinen turvallisuus
Traumatietoisen yhteisön rakentaminen edellyttää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja moraalisen turvallisuuden huomioimista. Työpaikoilla tulisi tarkastella myös kiintymyksen merkitystä: voiko työpaikka olla paikka, johon ihminen kiintyy?

Varhaiset kiintymyssuhteet vaikuttavat yksilön kokemaan turvallisuuteen ja kykyyn kokea luottamusta. Turvallinen työpaikka voi toimia korjaavana kokemuksena erityisesti niille, joilla on ollut turvattomia kiintymyssuhteita. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että työntekijä uskaltaa olla oma itsensä ilman pelkoa häpäistyksi tulemisesta. Se mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, oppimisen ja luovuuden. Johtajien rooli on keskeinen: heidän tulisi nähdä kiintymyksen merkitys ja luoda olosuhteita, joissa työntekijät voivat rakentaa luottamuksellisia ja toisiaan tukevia ihmissuhteita (Bloom 2023, Kauppi, Toivonen & Tuomivaara 2021).

## Biokratia ja traumatietoinen johtaminen
Walter B. Cannon esitti 1930-luvulla biokratian käsitteen, jonka Sandra Bloom on tuonut nykypäivän työelämään. Biokratia tarkoittaa analogiaa biologisen ja sosiaalisen kehon välillä – elimet toimivat yhteistyössä elämän ylläpitämiseksi. Bloom soveltaa tätä työelämään: organisaatioiden tulisi toimia demokraattisesti ja yhteistoiminnallisesti. Työpaikka voidaan nähdä elävänä järjestelmänä, joka tarvitsee ravintoa (resursseja), suojaa (turvallisuutta), hoivaa (hyvinvointia) ja jatkuvaa oppimista (Bloom 2023).

Biokraattinen lähestymistapa yhdistettynä traumatietoiseen johtamiseen ei ainoastaan ehkäise uusia traumoja, vaan tarjoaa korjaavia kokemuksia ja vahvistaa työntekijöiden resilienssiä.

## Kohti turvallisempaa työyhteisöä
Työpaikka voi parhaimmillaan toimia turvapaikkana ihmisille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tai stressaavia elämäntilanteita. Kun työntekijät kokevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi, työyhteisö voi toimia vastavoimana aiemmille haitallisille kokemuksille.

Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutuksissa organisaatiot ovat saaneet alkusysäyksen turvallisen organisaation rakentamiseen. Muutos vie aikaa, mutta ovet parempaan ymmärrykseen avautuvat jo siitä, että tiedostetaan haavoittavien kokemusten vaikutus elämään ja vuorovaikutukseen. Työkavereiden empaattinen kohtaaminen auttaa luomaan työyhteisön, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja kiintyä.

***

**Kirjoittajat:**
* Niina Björn, TKI-asiantuntija, Hyvinvointi-tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Mari Tuppurainen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
* Bloom, S. L. 2023. A Biocratic Paradigm: Exploring the Complexity of Trauma-Informed Leadership and Creating Presence™. Behav. Sci. 2023, 13, 355.
* Hales, T. W., Nochajski, T. H., Green, S. A., Hitzel, H. K. & Woike-Kanga, E. 2017. An association between implementing trauma-informed care and staff satisfaction. Advances in social care. Vol. 18. No.1. 300-312.
* Kauppi, M., Toivanen, M. & Tuomivaara, S. 2021. Teoksessa Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Toivanen, M., Känsälä, M., Kalliomäki-Levanto, T., Kauppi, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K., & Suorsa, T., 2021. Työterveyslaitos.
* SAMSHA 2014. SAMSHA´s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-informed Approach. Prepared by SAMSHA´s Trauma and Justice Strategic Initiative July 2014.
* Sarvela, K. 2023. Traumainformoitu lähestymistapa - Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Traumainformoitu työote. Matikka, J. & Hipp T. (toim.). PS-Kustannus. Helsinki.