# Savonia-artikkeli Pro: Yhteinen arviointi kirkastaa kehittämisen painopisteet – kokemuksia Nurmi Living Labista

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

09.10.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Ruokajärjestelmä](https://www.savonia.fi/ruokajarjestelma)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)[Tutkimusalat](https://www.savonia.fi/tutkimusalat)

Living Lab -toiminnan tavoitteena on tuoda yhteen tutkimus, koulutus, yritykset ja käytännön toimijat ratkaisemaan todellisia kehittämishaasteita. Toiminnan suunnitteluvaiheessa tunnistetaan usein suuri määrä kehittämisideoita, mutta niiden keskinäinen merkitys ja vaikuttavuus jää helposti epäselväksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten osallistavaa vaikuttavuusarviointia hyödynnettiin Nurmi Living Labin kehittämisessä ja millaisia havaintoja menetelmä tuotti kehittämisen painopisteistä, riippuvuuksista ja etenemisjärjestyksestä.

## Vaikuttavuuden ennakointi osana Living Lab -kehittämistä

Living Labit perustuvat ajatukseen, että uusia ratkaisuja kehitetään yhdessä niiden toimijoiden kanssa, joita ratkaisut koskevat. Toimintatapa mahdollistaa käytännön tarpeiden, tutkimustiedon ja erilaisten näkökulmien yhdistämisen kehittämistyössä. Samalla se tuo mukanaan haasteen: kun toimijoita ja kehittämisideoita on paljon, voi olla vaikeaa tunnistaa, mitkä toimenpiteet ovat kokonaisuuden kannalta kaikkein merkittävimpiä.

Vaikuttavuuden arviointi liitetään usein hankkeiden tai kehittämisohjelmien loppuvaiheeseen, jolloin tarkastellaan saavutettuja tuloksia. Yhtä tärkeää voi kuitenkin olla vaikuttavuuden ennakointi jo kehittämisvaiheessa. Tällöin arvioinnin tarkoituksena ei ole todentaa toteutuneita vaikutuksia, vaan tunnistaa toimenpiteitä, jotka todennäköisimmin johtavat haluttuihin muutoksiin.

Osallistava vaikuttavuusarviointi tarjoaa tähän yhden mahdollisen lähestymistavan. Menetelmä auttaa kokoamaan toimijoiden näkemyksiä, tekemään oletuksia näkyviksi sekä rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mihin kehittämistyössä kannattaa panostaa.

## Osallistava työpaja kokosi erilaiset näkökulmat yhteen

Nurmi Living Labin kehittämisessä vaikuttavuusarviointi toteutettiin työpajaprosessina, johon osallistui 14 henkilöä eri organisaatioista. Työskentelyssä tarkasteltiin neljää teemaa: toimintamallia, viestintää ja vuorovaikutusta, portaalia sekä palveluita.

![Ryhmä ihmisiä istuu pitkän kokouspöydän ympärillä ja katselee kannettavia tietokoneita, kun taas yksi mies seisoo ja pitää esitystä valkokankaan edessä, jolla näkyy verkkosivusto.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/10/NLL-vaikuttavuustyopaja3-1200x554.jpg)

Kuva 1. Nurmi Living Labin työpajassa osallistujat arvioivat yhdessä toimintamalliin, viestintään ja vuorovaikutukseen, portaaliin sekä palveluihin liittyviä kehittämistoimia.

Työpajassa osallistujat muodostivat jokaisesta teemasta toimenpide-vaikutus -väittämiä. Tavoitteena oli kuvata mahdollisimman konkreettisesti, mitä tehdään ja mitä vaikutuksia tekemisellä tavoitellaan. Arvioinnin lähtökohdaksi ei siis otettu valmiita ratkaisuja, vaan osallistujien kokemukseen ja asiantuntemukseen perustuvat näkemykset siitä, miten Nurmi Living Lab voisi synnyttää lisäarvoa eri kohderyhmille.

Työpajan tuloksena syntyi yhteensä 34 väittämää, joita arvioitiin niiden hyödyllisyyden, toteutettavuuden sekä keskinäisten riippuvuuksien näkökulmasta. Arvioinnissa hyödynnettiin Impact Pathway -menetelmää, osallistujat kuvaavat kehittämistoimien ja niiden vaikutusten välisiä yhteyksiä sekä arvioivat niiden toteutettavuutta ja keskinäisiä riippuvuuksia (Douthwaite ym., 2007).

## Vaikuttavuus rakentuu vuorovaikutuksesta

Arvioinnin mielenkiintoisimpia havaintoja oli se, että kaikkein merkittävimmiksi nousseet kehittämistoimet liittyivät ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tärkeinä pidettiin erityisesti maatalousyrittäjien tarpeiden tunnistamista, yrittäjien ja asiantuntijoiden välistä keskustelua, tiedon välittymistä tutkimuksen ja käytännön välillä sekä erilaisia kohtaamisia fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä.

Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, ettei Living Labin vaikuttavuus synny yksittäisestä digitaalisesta alustasta, palvelusta tai viestintätoimenpiteestä. Pikemminkin vaikuttavuus rakentuu verkostosta, jossa tieto liikkuu, toimijat kohtaavat toisensa ja kehittämistarpeet tunnistetaan yhdessä.

## Analyysi ei muuttanut suuntaa – se vahvisti yhteistä näkemystä

Usein kehittämishankkeissa odotetaan, että analyysi paljastaa jotain täysin uutta tai yllättävää. Nurmi Living Labin tapauksessa analyysi kuitenkin vahvisti toimijoiden yhteistä näkemystä siitä, mitkä tekijät ovat Living Labin onnistumisen kannalta olennaisimpia. Monet osallistujat olivat tunnistaneet nämä teemat jo aiemmin omassa työssään, mutta systemaattinen arviointi toi niille yhteisen perustan ja näkyvyyden.

Tämä on tärkeä havainto myös laajemmin kehittämistoiminnan näkökulmasta. Vaikuttavuusarvioinnin arvo ei aina ole uusien havaintojen tuottamisessa. Yhtä merkittävää voi olla se, että arviointi vahvistaa yhteistä suuntaa, helpottaa priorisointia ja lisää luottamusta tehtyihin valintoihin. Kun eri toimijoiden näkemykset yhdistyvät yhteiseen analyysiin, syntyy vahvempi pohja päätöksenteolle ja resurssien kohdentamiselle.

## Riippuvuusanalyysi auttaa tunnistamaan vipupisteitä

Vaikuttavuusarvioinnissa tarkasteltiin myös toimenpiteiden välisiä riippuvuuksia. Menetelmän avulla tunnistettiin kehittämistoimia, jotka vahvistavat useita muita toimenpiteitä samanaikaisesti.

Tarkastelussa toisiinsa vahvasti liittyvät väittämät muodostivat kehittämiskokonaisuuksia, joiden kautta voitiin tunnistaa tärkeimpiä toimia ja niiden linkityksiä toisiinsa (Kuva 2).

Kuva 2. Vaikuttavuusanalyysin muodostama ”Toteuta ensin” -kokonaisuus kokosi yhteen Nurmi Living Labin kehittämistoimenpiteet, jotka arvioitiin samanaikaisesti vaikuttaviksi, toteuttamiskelpoisiksi ja keskenään vahvasti toisiaan tukeviksi. Tulokset korostavat erityisesti viljelijöiden kanssa tehtävää työtä, henkilökohtaisia kontakteja sekä käytännön tarpeista lähtevää vuorovaikutusta.

Esimerkiksi käyttäjien tarpeiden tunnistaminen, kohderyhmäkohtainen viestintä, yhteinen toimintakulttuuri ja jatkuva vuorovaikutus näyttivät tukevan samanaikaisesti useita muita kehittämistavoitteita. Vastaavasti analyysi auttoi tunnistamaan myös riskejä. Tuloksissa korostui esimerkiksi havainto siitä, että liian byrokraattinen toimintatapa heikentää yhteistyötä ja vähentää toimijoiden sitoutumista.

## Mitä osallistavasta vaikuttavuusarvioinnista opittiin?

Nurmi Living Labin kokemuksen perusteella osallistava vaikuttavuusarviointi tarjoaa kehityskelpoisen työkalun Living Labien ja muiden verkostomaisten kehittämisympäristöjen suunnitteluun.

Prosessi osoitti, että vaikuttavuusarviointi auttaa tekemään näkyväksi kehittämistoimien välisiä yhteyksiä, tunnistamaan keskeisiä painopisteitä ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kohti toimintaa kannattaa suunnata.

Samalla arviointi tarjosi konkreettisen perustan priorisoinnille. Kun käytettävissä on rajallisesti aikaa ja resursseja, auttaa systemaattinen analyysi tunnistamaan ne toimenpiteet, joilla yhteisen näkemyksen mukaan voidaan saada aikaan suurin vaikutus.

## Vaikuttavuusarviointi Nurmi Living Labin kehittämisen tukena

Arviointi toteutettiin osana Nurmi Living Labin käytännön kehittämistä. Siinä hyödynnettiin Savonian Kestävä yhteiskunta -tutkimusalalla kehitettyä Impact Pathway -sovellusta työpajassa tuotettujen näkemysten systemaattiseen tarkasteluun ja arviointiin (Kajanus ym. 2026).

Nurmi Living Lab on Itä-Suomessa toimiva nurmituotannon kehittämisverkosto, jossa viljelijät, tutkijat ja asiantuntijat kehittävät nurmituotantoa yhdessä käytännön maatilaolosuhteissa. Verkostossa kokeillaan uusia ratkaisuja, jaetaan kokemuksia ja tuotetaan tietoa entistä kannattavamman, kestävämmän ja ilmastoviisaamman nurmiviljelyn tueksi. Lisätietoa Nurmi Living Labista löytyy Maaseutuverkoston verkkosivuilta: https://maaseutuverkosto.fi/living-labs/nurmi-living-lab/

Nurmi Living Labia kehitetään ylimaakunnallisessa Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) rahoittamassa hankkeessa, jossa vahvistetaan toiminnan jatkuvuutta sekä yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.

Lähteet:

Douthwaite, B., Alvarez, S., Cook, S., Davies, R., George, P., Howell, J., Mackay, R., Rubiano, J., Tehelen, K., Thiele, G., & Velasco, C. (2007). Participatory Impact Pathways Analysis: A practical application of program theory in research-for-development. Canadian Journal of Program Evaluation, 22(2), 127–159.

Kajanus, M., Kotimaa, A., Luoto, M., Kerman, L., Autti, H., Koponen, S., Dunkel, T., Villman, K., Kähkönen, J., Eskelinen, T., Wuorisalo, J., Kesänen, A. (2026). Impact Pathway – työkalu vaihtoehtoisten tulevaisuuksien, toimenpidekokonaisuuksien ja sopeutuvien toimintapolkujen arviointiin. Savonia-artikkeli Pro, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, 17.6.2026. Viitattu 1.10.2026.

#### Kirjoittaja

Kaisa Kähkönen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.