# Yhteiskehittäminen valmistusystävällisen suunnittelun ytimessä - Savonia-AMK

> Yhteiskehittämisen avulla voidaan purkaa suunnittelun ja tuotannon väliset siilot ja siirtyä kohti ennakoivaa, strategista kehittämistä.

## Teollisuuden pullonkaula: ”Seinän yli heittäminen”

Teollisuudessa vallitsee usein perinteinen siiloutuminen, jossa suunnittelu ja valmistus toimivat erillisinä saarekkeina. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa teknisesti pätevä suunnitelma on käytännön valmistuksessa tehoton tai mahdoton toteuttaa ilman kalliita ja aikaavieviä korjausliikkeitä. 

Tämä ”seinän yli heittäminen” tarkoittaa, että tieto kulkee osastojen välillä vasta, kun merkittävät päätökset on jo tehty. Koska 70–80 prosenttia tuotteen elinkaarikustannuksista lukitaan jo suunnitteluvaiheessa, tämä tiedon puute on kriittinen este tuottavuudelle.

## Valmistusystävällinen suunnittelu (DFMA)

Valmistusystävällinen suunnittelu (Design for Manufacturing and Assembly, DFMA) pyrkii optimoimaan tuotteen rakenteen valmistuksen ja kokoonpanon kannalta. Sen periaatteisiin kuuluvat:
* Osakomponenttien lukumäärän minimointi
* Osien standardointi
* Selkeiden asennussuuntien suunnittelu
* Tarpeettoman tiukkojen toleranssien välttäminen

DFMA:n onnistuminen vaatii poikkifunktionaalista yhteistyötä, jossa valmistus, laadunvarmistus ja hankinta kytketään tuotekehitykseen heti projektin alkuvaiheessa.

## Hiljaisen tiedon hyödyntäminen

Merkittävin hukka teollisuudessa ei useinkaan liity raaka-aineisiin, vaan menetettyyn tietoon. Työntekijöiden, kuten hitsaajien, vuosien varrella kertynyt hiljainen tieto (tacit knowledge) on arvokasta, mutta sen siirtäminen vaatii aktiivisia foorumeita ja työpajoja.

Nonakan ja Takeuchin SECI-mallin mukaisesti hiljainen tieto on muutettava näkyväksi (explicit) ymmärrykseksi. Kun työntekijät osallistuvat innovaatiotoimintaan, se paitsi parantaa tuotteen laatua, myös lisää henkilöstön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

## Juurisyyanalyysi ja työpajamalli

Kehitystyössä on hyödynnetty 5 x Miksi -menetelmää (Root Cause Analysis, RCA) ongelmien perimmäisten syiden tunnistamiseksi. Teknisten vikojen taustalta paljastuu usein puutteellinen muutoksenhallinta tai osastojen välinen kommunikaatiokatkos.

Kaksivaiheinen työpajamalli on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi murtaa siiloja:
1. **Tilannekuvan muodostaminen:** Moniammatilliset ryhmät tunnistavat ja luokittelevat ongelmia ilman välitöntä ratkaisupainetta.
2. **Ratkaisujen muotoilu:** Hyödynnetään laatustandardeja ja jaetaan toimenpiteet "Quick wins" -ratkaisuihin ja strategisiin muutoksiin.

## HitLeap-hanke

Tämä artikkeli ja työpajapilotti on toteutettu HitLeap-hankkeessa, jossa vahvistetaan alueen hitsaavien yritysten osaamista ja tuottavuutta. Hankkeen tavoitteena on tuoda uusinta teknologiaa ja innovatiivisia koulutusratkaisuja hitsausautomaation alalle.

* **Rahoitus:** Euroopan unioni (ESR+), päärahoittaja Etelä-Savon ELY-keskus.
* **Lisätietoja:** [HitLeap-hankkeen verkkosivut](https://www.savonia.fi)

## Lähteet

* Adler, P. S. (1995). Interdepartmental interdependence and coordination.
* Boothroyd, G. (1994). Product design for manufacture and assembly.
* Formentini, G., et al. (2022). Design for manufacturing and assembly methods in the mechanical industry.
* Hiltunen, E. (2025). Employee-driven innovation.
* Høyrup, S. (2012). Employee-driven innovation: A new phenomenon, concept and mode of innovation.
* Juntunen, H. (2024). Työntekijälähtöinen innovaatiotoiminta tietojohtamisen näkökulmasta teknologiateollisuusorganisaatiossa.
* Kesting, P., & Ulhøi, J. P. (2010). Employee-driven innovation.
* Liker, J. K. (2004). The Toyota Way.
* Nonaka, I., & Takeuchi, H. (1995). The Knowledge-Creating Company.
* Ohno, T. (1988). Toyota Production System.
* Sanders, E. B.-N., & Stappers, P. J. (2008). Co-creation and the new landscapes of design.
* Ulrich, K. T., & Eppinger, S. D. (2012). Product Design and Development.