# Yhtenäinen toimintakulttuuri hajautetussa organisaatiossa – havaintoja työkuormituksesta ja sen hallinnasta

> Uuden toimintakulttuurin kehittäminen toteutuu parhaiten kehittämällä sitä yhdessä ja mahdollistaen tiimin muodostumisen.

## Johdanto
Hyvinvointialueiden perustaminen on muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, synnyttäen laajoja ja maantieteellisesti hajautettuja organisaatioita. Toimintakulttuurin yhtenäistäminen on ollut keskeinen tavoite, mutta prosessi luo työntekijöille uusia vaatimuksia, jotka voivat lisätä työkuormitusta ja vaikuttaa hyvinvointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan hajautetun organisaation aiheuttamia työn vaatimuksia ja niiden vaikutuksia puhelinpalvelun työntekijöiden työkuormitukseen.

## Hajautetun organisaation haasteet
Laaja ja hajautettu organisaatiorakenne asettaa työntekijöille erityisiä vaatimuksia:
* **Kognitiivinen kuormitus:** Useiden eri yksiköiden toimintatapojen yhtenäistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja sopeutumista uusiin ohjeisiin ja järjestelmiin.
* **Epäselvät ohjeistukset:** Ristiriitaiset tai muuttuvat ohjeet lisäävät epävarmuutta, virheiden pelkoa ja vaikeuttavat työn kokonaisvaltaista hallintaa.
* **Sosiaalisen tuen väheneminen:** Luonnollisten kohtaamisten puute heikentää vertaistukea. Etäyhteyksien varassa tapahtuva työ voi lisätä irrallisuuden tunnetta ja vaikeuttaa tiimin jäsenten välistä luottamusta.

## Yhtenäisen toimintakulttuurin merkitys
Yhtenäinen toimintakulttuuri, joka sisältää selkeät arvot, toimintatavat ja pelisäännöt, tukee työn hallintaa ja vähentää epävarmuutta. Kun käytännöt ovat johdonmukaisia, työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti, mikä edistää oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta.

## Työkuormituksen hallinta ja voimavarat
Vaikka hajautettu rakenne tuo haasteita, tutkimus tunnistaa myös keskeisiä voimavaroja, jotka auttavat hallitsemaan kuormitusta:
* **Työn autonomia:** Mahdollisuus vaikuttaa oman työn toteutukseen lisää hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä.
* **Kollegiaalinen tuki:** Vertaistuki on kriittinen voimavara. Tiimin tietoinen rakentaminen, yhteisen vision luominen ja jäsenten vahvuuksien tunnistaminen vahvistavat luottamusta.
* **Osallistaminen:** Toimintakulttuurin kehittäminen ei ole vain johdon tehtävä. Yhteiset keskustelut, palautteen antaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat keinoja, joilla työntekijät voivat itse vaikuttaa yhtenäisyyden vahvistamiseen.

## Johtopäätökset
Työn hallintaa tukevat työn vaatimusten selkeys sekä sosiaalisten voimavarojen huomioiminen. Hajautettu organisaatio voi toimia tehokkaasti, kun panostetaan vuorovaikutukseen, selkeään viestintään ja työntekijöiden osallistamiseen.

## Kirjoittajat
* **Hanna Soini**, suuhygienisti, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
* Bennett, M. L. & Gadlin, H. 2012. Collaboration and Team Science: From Theory to Practice. Journal of investigative medicine 60 (5), 768–775.
* Elo, A.-L. & Leppänen, A. 2012. Miten stressiä voi vähentää työssä. Teoksessa Toppinen-Tanner, S. & Ahola, K. (toim.) Kaikkea stressistä. Helsinki: Työterveyslaitos, 91–109.
* Elovainio, M., Heponiemi, T., Sinervo, T. & Magnavita, N. 2010. Organizational justice and health: review of evidence. Giornale Italiano di Medicina del Lavoro ed Ergonomia 32 (3), B5–B9.
* Ghosh, S. & Srivastava, B. K. 2014. Construction of a reliable and valid scale for measuring organizational culture. Global Business Review 15(3), 583–596.
* Hallikainen, P. 2005. Työsuojeluinterventio Turun telakalla. Aikuiskasvatus 25 (3), 217–223.
* Janhonen, M. 2010. Tiedon jakaminen tiimityössä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Työterveyslaitos.
* Kauffeld, S. & Lehmann-Willenbrock, N. 2012. Meetings Matter: Effects of Team Meetings on Team and Organizational Success. Small Group Research 43 (2), 130–158.
* Mauno, S., Huhtala, M. & Kinnunen, U. 2017. Työn laadulliset kuormitustekijät. Teoksessa (toim.) Feldt, T., Mäkikangas, A. & Mauno, S. Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
* Pohjola, M. & Puutio, R. 2018. Osallistava työyhteisöinterventio diskursiivisen kamppailun näyttämönä. Työelämän tutkimus 16 (2), 98–112.
* Rajamäki, S. & Mikkola, L. 2017. Työyhteisön vuorovaikutus ja työyhteisöön kuuluminen: hoitohenkilökunnan käsityksiä. Työelämän tutkimus 15 (3), 250–265.
* Schaufeli, W. B. & Bakker, A. B. 2004. Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organizational Behavior 25, 293–315.
* Soini, H. 2025. Psykososiaalinen työkuormitus suun terveydenhuollon puhelinpalvelussa. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Avohilmo: Suun terveydenhuollon käynnit alueittain.
* Wiezer, N., Nielsen, K., Pahkin, K., Widerszal-Bazyl, M., de Jong, T., Mattila-Holappa, P. & Mockałło, Z. 2011. Exploring the link between restructuring and employee well-being. Varsova: Central Institute for Labour Protection – National research Institute.