# Aistimodulaatio osana neuropsykiatrista valmennusta: mahdollisuudet Mieri-palveluissa - Savonia-AMK

> Artikkeli tarkastelee aistimodulaation mahdollisuuksia neuropsykiatrisessa valmennuksessa Mieri‑palveluissa.

## Johdanto
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa tarvitaan menetelmiä, jotka tukevat asiakkaiden itsesäätelyä, osallisuutta ja toimintakykyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan aistimodulaation mahdollisuuksia osana aikuisten neuropsykiatrista valmennusta sekä menetelmän hyödyntämistä Mieri-palveluissa.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen (Mieri) käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja palvelutarpeen arvioidaan kasvavan edelleen. Digitaaliset palvelut ovat vakiintuneet osaksi palvelurakennetta, mikä mahdollistaa myös kuntoutuksellisten interventioiden toteuttamisen etäyhteyksin. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, ja OECD on arvioinut niiden aiheuttavan merkittäviä vuosittaisia kustannuksia.

Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa mielenterveystaitojen merkitystä sekä mielenterveyttä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Nämä tavoitteet näkyvät palvelujen kehittämisessä kohti toipumisorientaatiota, jossa korostuvat asiakkaan voimavarat ja osallistuminen.

## Neuropsykiatrinen valmennus
Aikuisten neuropsykiatrinen valmennus on psykososiaalisen kuntoutuksen muoto, jonka tavoitteena on vahvistaa arjen hallintaa, toiminnanohjausta, itsesäätelyä sekä työ- ja opiskelukykyä. Valmennus perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja hyödyntää ratkaisukeskeistä sekä voimavaralähtöistä työotetta. Neuropsykiatrisessa valmennuksessa korostuvat käytännönläheiset menetelmät, joiden avulla asiakas voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittää arkea tukevia toimintatapoja.

## Aistimodulaatio menetelmänä
Aistimodulaatio tarkoittaa keskushermoston kykyä vastaanottaa, jäsentää ja säädellä ympäristöstä tulevia aistiärsykkeitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Dunnin sensorisen prosessoinnin mallin mukaan yksilöt eroavat siinä, miten he havaitsevat ja käsittelevät aistitietoa, mikä voi vaikuttaa kuormittumiseen ja vireystilan säätelyyn arjessa. Mielenterveyspalvelujen asiakkailla aistitiedon käsittelyn haasteet voivat ilmetä esimerkiksi kuormittumisena, keskittymisvaikeuksina sekä tunteiden ja toiminnan säätelyn vaikeuksina.

Aistimodulaatiointerventioissa hyödynnetään yksilöllisesti valittuja aistikokemuksia vireystilan ja itsesäätelyn tukemiseksi. Interventiot voivat sisältää esimerkiksi ympäristön muokkausta, sensorimotorista toimintaa, liikettä, painotuotteita sekä muita aistijärjestelmien aktivointiin perustuvia keinoja.

## Vaikuttavuus ja tutkimusnäyttö
Tutkimusten mukaan aistimodulaatio voi vähentää ahdistusta ja kuormittuneisuutta, lisätä tietoisuutta sekä vahvistaa asiakkaan kykyä hyödyntää aistipohjaisia selviytymiskeinoja. Aistimodulaatio tukee toipumisorientaation mukaista työskentelyä vahvistamalla asiakkaan aktiivista roolia oman hyvinvointinsa edistämisessä.

Avohoidossa toteutetuista ryhmäpohjaisista aistimodulaatiointerventioista on vielä rajallisesti tutkimusnäyttöä, mutta olemassa olevat tulokset ovat lupaavia. Tutkimuksissa on havaittu, että aistimodulaatio soveltuu useille mielenterveysasiakasryhmille, mukaan lukien neuropsykiatriset asiakkaat.

## Aistimodulaatio Mieri-palveluissa
Mierissä aistimodulaatio tarjoaa neuropsykiatriseen valmennukseen käytännönläheisen menetelmän, joka tukee asiakkaiden itsesäätelyä ja kuormituksen hallintaa. Ryhmämuotoinen etätoteutus voi lisätä menetelmän saavutettavuutta sekä mahdollistaa vertaistuen hyödyntämisen osana kuntoutusta. Menetelmän hyödyntämisessä korostuu toimintaterapeutin asiantuntemus aistitiedon käsittelyn arvioinnissa sekä yksilöllisten aistipohjaisten selviytymiskeinojen tunnistamisessa ja soveltamisessa arkeen.

## Yhteenveto
Aistimodulaatio näyttäytyy tutkimusnäytön perusteella lupaavana menetelmänä aikuisten neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Menetelmän vahvuutena on sen käytännönläheisyys sekä mahdollisuus tukea asiakkaan itsesäätelyä, kuormituksen hallintaa ja osallistumista merkityksellisiin arjen toimintoihin.

## Lähteet
*   Forsberg, K., Sutton, D., Stjernswärd, S., Bejerholm, U. & Argentzell, E. 2025. Implementation of a sensory modulation intervention in mental health outpatient services: A process evaluation study. BMC Psychiatry, 25, 581.
*   Kandlur, N. R., Fernandes, A. C., Gerard, S. R., Rajiv, S. & Quadros, S. 2023. Sensory modulation interventions for adults with mental illness: A scoping review. Hong Kong Journal of Occupational Therapy, 36 (2), 57–68.
*   Molloy, L., Chidarikire, S., Pullman, J., Havilla, S., Patton, D. & Beckett, P. 2024. The Impact of Sensory Modulation interventions on Practice in Acute Inpatient Mental Health Settings: A Meta-Ethnography. Issues in Mental Health Nursing 45 (6), 580–588.
*   Nyfors, H. 2022. Selvitys neuropsykiatrisen valmennuksen käytöstä ja koulutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:20. Helsinki.
*   THL n.d.a. Mielenterveysperusteiset palvelutapahtumat kasvussa viime vuosina.
*   THL n.d.b. Päihde- ja riippuvuuspalvelut terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
*   Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki.