# Äitinä vankilassa

> Artikkelissa tarkastellaan kiintymyssuhteen merkitystä ja lapsen etua erityisesti silloin, kun lapsi sijoitetaan äitinsä kanssa vankilaan ensimmäisten elinvuosiensa ajaksi.

## Johdanto
Äitiyden ja vankeusrangaistuksen yhdistäminen on monivaiheinen ja haasteellinen prosessi, jossa on otettava huomioon sekä lapsen hyvinvointi että äidin kuntoutumistarpeet. Noin kaksi kolmasosaa naisvangeista on äitejä, ja vankeus on erityisen kuormittavaa niille naisille, joilla on alle kolmevuotiaita lapsia.

## Kiintymyssuhteen merkitys varhaislapsuudessa
Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet ovat keskeisiä lapsen tunnesäätelyn, ihmissuhteiden ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Kiintymyssuhdeteoria kuvaa vauvan ja hoivaajan välistä emotionaalista sidettä, joka vaikuttaa lapsen kykyyn luottaa muihin ja selviytyä vastoinkäymisistä. 

Varhaisen vuorovaikutuksen menetelmät, kuten VAVU, voivat vahvistaa hoivaajan herkkyyttä vauvan viesteille. Vankilaympäristössä VAVU-menetelmä voi tarjota äidille työkaluja, joilla hän voi olla herkempi ja johdonmukaisempi vauvan tarpeille, mikä ehkäisee myöhempiä emotionaalisia ja kehityksellisiä haasteita.

## Lapsen etu ja vankilaolosuhteet
Lastensuojelulain (417/2007) keskeinen periaate on, että lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste kaikissa lasta koskevissa päätöksissä. Kun pohditaan lapsen sijoittamista vankilan perheosastolle, on arvioitava, täyttyvätkö lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön ja pysyviin ihmissuhteisiin vankilaolosuhteissa. Viranomaisten on puututtava tilanteeseen, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat.

## Naisvankien taustat ja kuntoutuminen
Naisvangeista yli 65 % on kokenut fyysistä lähisuhdeväkivaltaa, ja monilla on taustallaan myös henkistä väkivaltaa, päihteiden käyttöä sekä lapsuuden aikaisia väkivaltakokemuksia. Vankeus voi tarjota mahdollisuuden kuntoutua, mutta sopeutuminen vapauteen ja vanhemmuuteen vaatii moniammatillista tukea.

## Tuki vankeusolosuhteissa
YK:n Bangkok Rules -säännöstö ohjeistaa naisvankien erityistarpeiden huomioimista. Suomessa tuki toteutuu vankiloiden perheosastoilla, jotka tarjoavat kodinomaisen ympäristön. Lastensuojelulain 37 §:n mukaan alle kaksivuotias lapsi voidaan sijoittaa vankeusrangaistustaan suorittavan vanhempansa kanssa perheosastolle.

Perheosastot tarjoavat tukea vanhemmuustaitojen vahvistamiseen ja päihdekuntoutukseen. Esimerkiksi VINN-ohjelma auttaa äitejä tunnistamaan voimavarojaan, käsittelemään elämän haasteita ja vahvistamaan sosiaalisia taitojaan.

## Yhteenveto
Naisvankien vankeusrangaistuksen ja äitiyden yhdistäminen vaatii rikosseuraamuslaitoksen, sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun välistä moniammatillista yhteistyötä. Keskeinen kysymys on, voiko lapsen etu toteutua vankilaolosuhteissa vai rajoittaako ympäristö liikaa äidin ja lapsen kiintymyssuhteen kehittymistä.

***

**Kirjoittaja:** Helmi Moksell, rikosseuraamusalan sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Ensi- ja turvakotien liitto n.d. Vankilan perheosasto.
* Kasvun tuki 2016. Vavu – Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä.
* Kriminaalihuollon tukisäätiö 2020. Rikostaustaiset naiset asiakkaina. Naiset näkyväksi -hanke.
* Lastensuojelulaki 407/2007.
* Mental Health Foundation n.d. Trauma.
* Rikosseuraamuslaitos 2022. Yleisohjelmat.
* Reese, Christina 2018. Attachment : 60 trauma-informed assessment and treatment interventions across the lifespan.
* Terveyskylä.fi 2021. Mikä on kiintymyssuhde ja miten se syntyy?
* UNODC 2015. The Bangkok rules.