# Ammattilaisten kokemuksia lasten ja nuorten asiakasosallisuudesta mielenterveyspalvelujen kehittämisessä - Savonia-AMK

> Digitalisaation rooli oli myös isossa osassa lasten ja nuorten asiakasosallisuuden toteutuksen keinona.

## Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen haasteet ja osallisuus
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen haasteina koetaan, ettei eri hoitomuotoja ole riittävän helposti saatavilla. Eri yhteistyökumppaneiden välisen kommunikoinnin koetaan myös olevan heikkoa, mikä johtaa haasteisiin yhdenvertaisessa asiakkaiden auttamisessa. Asiakasosallisuus on yksi tärkeä tavoite tänä päivänä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Palvelujen saatavuudessa ja arjen käytännössä koetaan kuitenkin eriarvoisuutta, joka on omiaan heikentämään lasten ja nuorten osallisuutta. Osallisuutta pyritään kehittämään erilaisilla käytännön toimilla, kuten nuorisovaltuuston ja oppilaskuntatoiminnan avulla sekä erilaisten paikallisten hankkeiden turvin.

## Asiakasosallisuuden merkitys
Yksinkertaisimmillaan asiakasosallisuus on asiakkaiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä. Asiakasosallisuuden avulla palvelut saadaan vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja siten niistä saadaan laadukkaampia sekä yhdenvertaisempia. Osallisuus auttaa asiakkaita kertomaan mielipiteensä rehellisesti, mikä voi edistää esimerkiksi toipumisprosessia.

Osallisuuden keinoja on useita ja ne ovat lisääntyneet viime vuosina. Keinoina käytetään muun muassa kyselyihin vastaamista, palautteen antamista sekä kokemusasiantuntijuutta. Asiakasosallisuuden on huomattu vähentävän eriarvoisuutta, parantavan asiakaslähtöisyyttä sekä lisäävän terveydenhuollon tehokkuutta.

## Digiosallisuus mielenterveyspalveluissa
Asiakkaan osallistumista yhteiskuntaan informaatioteknologian avulla kutsutaan digiosallisuudeksi. On tärkeää, että palvelujen digitalisoituessa jokaisella on riittävä tuki huolehtia itsestään ja läheisistään. Asiakasosallisuus on terveydenhuollon digitalisaation kehityksen keskeinen tavoite. Digitaaliset palvelut voivat edistää asiakkaan itsenäistä tiedonhakua, ja osallisuus voi olla helpompaa saavuttaa teknologian avulla.

## Tutkimus ammattilaisten kokemuksista
Jenna Burman (2024) kartoitti opinnäytetyössään, kuinka asiakasosallisuutta hyödynnetään sekä miten se toteutuu käytännössä kahdella eri hyvinvointialueella lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehitystyössä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja siihen osallistui yhteensä viisi henkilöä.

Tutkimuksen tulokset olivat yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa: asiakasosallisuutta halutaan kehittää entisestään. Yhteistyötahot, kuten koulu ja nuorisovaltuusto, olivat merkittäviä tekijöitä osallisuuden mahdollistamisessa. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne koettiin kuitenkin yhtenä isona haasteena asiakasosallisuuden edistämisessä.

Digitalisaation rooli oli keskeinen:
> "..ei semmosii perinteisii paperisia oo ollukkaan, ja kaikki meijän toiminta on tosiaankin niin ku siellä chatissa ja alustalla tapahtuvaa.."

Lasten ja nuorten osallisuutta toteutetaan nykyään erilaisten digitaalisten välineiden, kuten kyselysovellusten ja palautelinkkien kautta, eikä paperisia osallistamisen välineitä ole enää käytössä samalla tavalla kuin ennen.

## Lisätietoja
Artikkeli perustuu Jenna Burmanin (2024) opinnäytetyöhön *Asiakasosallisuuden toteutuminen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä – Ammattilaisten kokemuksia kahdelta eri hyvinvointialueelta*.
[https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533339](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533339)

### Kirjoittajat
*   **Jenna Burman**, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Liisa Klemola**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio
*   **Elisa Snicker**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

## Lähteet
*   Han HR, ym. 2019. Using Patient Portals to Improve Patient Outcomes: Systematic Review. JMIR Hum Factors.
*   Huikko, E, ym. 2020. Lasten mielenterveyspalvelujärjestelmä terveyskeskuslääkäreiden näkökulmasta.
*   Hänninen, R, ym. 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet, Digiosallisuus Suomessa- hankkeen väliraportti.
*   Jones, M & Pietilä, I 2017. “The citizen is stepping into a new role”—Policy interpretations of patient and public involvement in Finland. Health Soc Care Community.
*   Jørgensen, K & Rendtorff, JD 2018. Patient participation in mental health care – perspectives of healthcare professionals: an integrative review. Scandinavian Journal Of Caring Sciences.
*   Kiili, J. 2013. “It’s almost like official” – children’s participation as a relational and spatial question. Qualitative Studies.
*   Laitila, M 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa.
*   Peltola, M & Moisio, J 2017. Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035.
*   Tambuyzer, E, Pieters, G & Van Audenhove, C 2014. Patient involvement in mental health care: one size does not fit all.
*   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
*   Vieresjoki, P, ym. 2021. Customer value creation in the development of digital health.
*   Weiste, E., Rydman, V., & Kurki, A.-L. 2022. Involvement or inequality? Perceptions of client involvement in digital services among social and health care professionals and clients. Finnish Journal of EHealth and EWelfare.