# Asiantuntija, anna valosi loistaa!

> Ajatusjohtajuus ja kyky viestiä omilla kasvoilla on tulevaisuuden pakollinen työelämätaito.

## Viestinnän muuttuva rooli
Siinä missä aiemmin johtajien ja asiantuntijoiden viestintä hoidettiin usein välikäsien kautta – ikään kuin statussymbolina – nykypäivänä tilanne on päinvastainen. Jos haluat erottua massasta poikkeuksellisen pätevänä ja kykenevänä, sinun on oltava taitava ja aktiivinen viestijä.

ProComin ’Ajatusjohtajuus 360°’ -koulutuksessa todettiin, että ajatusjohtajuus ja asiantuntijuuden viestiminen omilla kasvoilla ja nimellä on jatkossa välttämätön työelämätaito.

## Miksi aitous on valttia?
Muutosta ajavat algoritmit ja tekoäly. Algoritmien ohjaamassa somemaailmassa huomio kiinnittyy ihmisiin, sillä olemme laumaeläimiä, jotka etsivät kaltaisiaan. Aivomme mieltävät viestin uskottavammaksi, kun se välitetään aidoilla kasvoilla ja omalla nimellä. Tekoälyn yleistyminen lisää kyynisyyttä kliinistä viestintää kohtaan, mikä nostaa aitouden arvoa entisestään.

Vapa Median Ida Hakola on huomauttanut, että ihmisen luottamuspääoma on kahdeksankertainen verrattuna yritykseen. Esimerkiksi Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichain LinkedIn-päivitykset sitouttavat katseluja moninkertaisesti verrattuna yrityksen omiin tileihin.

## Organisaatioviestinnän kolme tasoa
Organisaatioviestintä toimii perustana, jolle yksilöiden viestintä rakentuu. Hakola jakaa organisaatioviestinnän kolmeen osaan:

1. **Brändin kanavat:** Rakentavat mielikuvaa.
2. **Lähettiläät:** Lisäävät asiakasymmärrystä ja tuottavat arvoa asiantuntijoina.
3. **Johtajat:** Toimivat uskottavina ja luotettavina kasvoina.

Organisaatioviestinnän tehtävänä on huolehtia "kotipesästä" (kotisivut ja somekanavat), tukea henkilöstöä syventävän viestinnän tuottamisessa ja sparrata johtajia, jotka uskaltavat käydä julkista keskustelua.

## Tuen merkitys asiantuntijalle
Viestintäosaamisen kohentamiseen on osoitettava resursseja. Esimerkiksi Savonialla organisaatioviestintä on järjestänyt lukuisia koulutuksia, kuten esiintymisvalmennusta, artikkelin kirjoitustyöpajoja ja videokoulutusta. Vuonna 2026 Savonialla on keskitytty erityisesti tutkimusviestinnän kehittämiseen ja kärkiviestien määrittelyyn.

Hyvä uutinen on, että viestintää voi oppia kuten muitakin työelämätaitoja. Kaikkien ei tarvitse viestiä samalla tavalla: joku loistaa kirjoittajana, toinen videoissa, kolmas seminaarilavoilla ja neljäs podcasteissa. Nykypäivän kanavien runsaus mahdollistaa jokaiselle oman tavan tulla kuulluksi.

*Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu*