# Auttaako stressi työskentelemään luovasti ja tehokkaasti?

> Työhön tarvitaan stressin sijaan rentoutta, jota saadaan sopivalla työtahdilla sekä kuormituksen ja palautumisen tasapainoisella suhteella.

## Uskomus stressin tarpeellisuudesta
On aika tiedostaa eräs hyvin tavallinen ja kuitenkin elämäämme vahvasti vaikuttava uskomus siitä, että stressi kuuluu tärkeänä osana tehokkaaseen työntekoon. Tämä uskomus näkyy työelämän hektisyytenä, nopeatempoisena projektityönä, työn vaatimusten kohoamisena samaan aikaan kun siihen käytettävissä oleva aika vähenee, ketteryyden vaateena ja työn liukumisena vapaa-ajalle.

Ehdotan lukijaa harkitsemaan tämän uskomuksen uudistamista muotoon: rentous kuuluu työhön. Viimeaikaiset työhyvinvointitutkimukset (Laitinen ym. 2024) kertovat yhä kovaäänisemmäksi tulevaa viestiä siitä, miten huonosti työelämässä olevat ihmiset voivat. Työkyky on alentunut yhä nuoremmilla, ahdistusta ja masennusta kokevat entistä useammat, puhumattakaan fyysisen kehon oireilusta.

## Organisaatiot ja esihenkilötyön haasteet
Juutin (2023) mukaan ihmiset eivät voi hyvin hierarkkisissa ja taloutta ylikorostavissa organisaatioissa. Oman työn ja siihen liittyvien tavoitteiden vakavasti ottaminen aiheuttaa väistämättä stressin kokemuksen, kun työmäärä kasvaa liialliseksi. Myöskään esihenkilöllä ei ole helppoa olla johdon ja työntekijöiden välissä. Hänen työhönsä liittyy enemmän työkuormitusta ja päätösvaltaa sekä vähemmän työkavereiden tukea (Giorgi ym. 2019, deVente ym. 2015). Tämä luo paineita esihenkilölle, ja nämä paineet näkyvät stressinä.

Stressaantunut esihenkilö ei pelkästään heikennä omaa hyvinvointiaan vaan vaikuttaa voimakkaasti myös koko työyhteisöön. Tämän vuoksi Savonian Master Schoolin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa painotetaankin itsensä johtamisessa erityisesti itsensä tuntemista, tietoista toimintaa sekä stressin hallintaa ja palautumistaitoja.

## Stressin vaikutukset kehoon ja mieleen
Stressin on havaittu olevan lähes kaikkien kansansairauksiemme taustalla. Se aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen ja kuormittaa kehon toimintaa. Stressi ilmenee hyvin yksilöllisesti ja voi näkyä vaikkapa ärtyneisyytenä, uniongelmina tai merkityksettömyyden tunteina (Valli L 2020).

Lyhytkestoinen stressi on kehon normaali reaktio, jolloin taistele/pakene-reaktio käynnistyy. Työelämä tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia pitkäaikaiseksi muodostuvalle stressille. Kun kuormittavat tilanteet jatkuvat, taistele/pakene-reaktio jää päälle eikä keho pääse palautumaan. Stressijärjestelmämme ei pysty sopeutumaan pitkäaikaiseen stressiin, vaan meidän täytyy tehdä itse toimenpiteitä sen auttamiseksi.

## Palautuminen ja aivojen optimaalinen toiminta
Perustan stressin hallitsemiselle ja palautumiselle luovat jokaisen omat yksilölliset selviytymiskeinot:
*   Riittävä uni, monipuolinen ravinto ja sopivasti liikuntaa.
*   Omien arvojen mukainen elämä.
*   Aika ja energia työn ulkopuolisille merkityksellisille asioille (esim. ystävät, harrastukset, luonto).

Aivojen optimaalisen toiminnan mahdollistaminen auttaa meitä saamaan luovia ideoita ja ratkaisuja. Aivot toimivat parhaiten, kun vireystila on optimaalinen. Ylikierroksilla käydessä työhön keskittyminen vaikeutuu, tehdään huonoja päätöksiä ja negatiiviset tunteet vievät aivojen tarkkaavuuden, jolloin työstä tulee tehotonta.

## Rentouden tuominen työpäivään
Pystyäksemme ylläpitämään optimaalista tilaa, kannattaa rentouttavia ja palauttavia hetkiä suoda itselleen pitkin työpäivää:
*   Säännölliset pienet mikro- ja kahvitauot sekä pidempi lounastauko.
*   Tietoinen hengityksen syventäminen.
*   Fyysisen asennon tai paikan vaihtaminen.
*   Taukojumppa.
*   Rauhoittavan musiikin tai kohinan (white noise) kuunteleminen.
*   Pieni meditaatioharjoitus.

Tehokkuuden vaatimus ja stressi eivät tuokaan aivotyössä tehokkuutta, vaan luovuuden hiipumista. Rentouden tuomisella jokaiseen työpäivään voisimme uudelleenlumoutua työstämme ja jakaa positiivisia kokemuksia. Ota uusi uskomus käyttöösi:
> “Hengitä. Rentoudu. Anna olla. Toista.”

***

**Kirjoittaja:** Päivi Tikkanen, TtT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelman tutkintovastaava, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy.

**Lähteet:**
*   de Vente W, Kamphuis JH, Blonk RWB, Emmelkamp PMG. 2015. Recovery of Work-Related Stress: Complaint Reduction and Work-Resumption are Relatively Independent Processes. J Occup Rehabil 2015;25:658–668.
*   Hartikainen KM 2021. Emotion-attention interaction in the right hemisphere. Brain Sci 2021:11:1006
*   Juuti P. 2023. Johtamisen murros. Basam books Oy.
*   Laitinen J, Selander K, Ervasti J, Kivimäki M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Työterveyslaitos.
*   Pessi AB, Seppänen M, Spännäri J, Grönlund H, Martela F, Paakkanen M. 2022. In search of copassion: Creating a novel concept to promote re-enchantment at work. Business Research Quarterly 2022;25(1):82–97.
*   Valli L. 2020. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 264.