# Avoin vuorovaikutus ja johdon tuki avaimina yhteisöllisyyden kehittämisessä ja ylläpitämisessä - Savonia-AMK

> Yhteisöllisyyden kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan avointa vuorovaikutusta ja johdon tukea.

## Tutkimuksen tausta
Tämä artikkeli perustuu YAMK-opinnäytetyöhön (Rautiainen 2025), jossa tutkittiin yhteisöllisyyden ylläpitämistä ja kasvattamista monipaikkaisessa työympäristössä. Tutkimuksessa tavoiteltiin työyhteisön ymmärryksen kasvattamista yhteisöllisyyden merkityksestä sekä konkreettisten toimenpide-ehdotusten löytämistä. Lisäksi selvitettiin esihenkilön roolia yhteisöllisyyden tukemisessa.

## Työyhteisöjen muutos ja yhteisöllisyys
Työskentelytavat ovat kokeneet suuren mullistuksen, kun siirtymä fyysisestä läsnäolosta etätyöhön on muuttanut työyhteisöjen dynamiikkaa. Sjöblom ja Mäkikangas (2021) toteavat, että fyysinen hajaantuminen on tuonut haasteita yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseen.

Toisaalta Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimus (Sutela, Viinikka & Pärnänen 2024) osoittaa, ettei yhteisöllisyyden kokemuksessa ole merkittävää eroa lähityötä ja etätyötä tekevien välillä. Kangaspunta (2021) korostaa, että yhteisöllisyydessä on kyse ennen kaikkea henkisestä kuulumisen kokemuksesta. Mönkkösen ja Roosin (2023) mukaan fyysinen läheisyys ei ole vuorovaikutuksen kannalta ratkaisevaa, vaan osallistujien välille syntyvä yhteys.

## Tutkimustulokset ja kehittämiskohteet
Rautiaisen (2025) tutkimuksessa kohdeyhteisön yhteisöllisyyden tila koettiin melko hyväksi, mutta seuraavat osa-alueet nousivat kehittämiskohteiksi:
* **Psykologinen turvallisuus:** Kaipasi vahvistamista.
* **Kohtaamiset:** Toivottiin lisää aikaa ja mahdollisuuksia sekä etä- että lähitapaamisille, erityisesti rennon yhdessäolon merkeissä.
* **Pelisäännöt:** Virtuaalikokousten käytäntöihin, kuten puheenvuorojen jakamiseen, kaivattiin selkeitä, yhdessä sovittuja pelisääntöjä (Vilkman 2016).

## Esihenkilön rooli ja yhteisöllisyyden rakentaminen
Kohdeyhteisö koki esihenkilön helposti lähestyttäväksi ja näki hänellä olevan suuren vastuun me-hengen luomisessa. Esihenkilöltä toivottiin aktiivista roolia kohtaamisten mahdollistajana. Tämä on linjassa Grahamin ym. (2023) tutkimuksen kanssa, jonka mukaan organisaatioiden on tarjottava tukea yhteisöllisyyden kasvattamiseen, kun työntekijät eivät työskentele samassa tilassa.

Yhteisöllisyyden kehittäminen vaatii koko työyhteisön sitoutumista ja aktiivisuutta. Se rakentuu yhdessä ja vuorovaikutuksen voimin, ja jokaisen jäsenen tulee olla vastaanottavainen yhteisöllisyyden syntymiselle.

## Kirjoittajat
* **Marja Rautiainen**, Tradenomi YAMK, Liiketoiminnan kehittäminen -tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Ulla Pekkarinen**, lehtori, FM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

## Lähteet
* Graham, M., Lambert, K., Weale, V., Stuckey, R. & Oakman, J. 2023. Working from home during the COVID 19 pandemic: a longitudinal examination of employees’ sense of community and social support and impacts on self-rated health. BMC Public Health 23 (1), 1–10.
* Kangaspunta, S. 2021. Yksilöllinen yhteisöllisyys: avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere University Press.
* Mäkikangas, A. & Pyöriä, A. 2023. Teoksessa Mäkikangas, A. & Pyöriä, P. (toim.) Koronapandemia, työ ja yhteiskunta: muuttuiko Suomi? Tallinna: Gaudeamus, 207–228.
* Mönkkönen, K. & Roos, S. 2023. Työyhteisötaidot digiajassa. Helsinki: Gaudeamus.
* Sjöblom, K. & Mäkikangas, A. 2021. Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden? Alusta, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.
* Sutela, H., Viinikka, J. & Pärnänen, A. 2024. Työolot murrosten keskellä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023. Helsinki: Tilastokeskus.
* Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen. Tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Alma Talent Oy.
* Vilkman, U. 2023. Näin menestyt monipaikkaisessa työssä. Helsinki: Alma Talent Oy.