# Biokaasua pohjoisesta - Savonia-AMK

> Pohjoissuomalaiset viljelijät tuottavat liikennekaasua paikalliseen käyttöön Ranualla.

## Viljelijäomisteinen biokaasutuotanto
Pohjoissuomalaiset viljelijät ovat ottaneet biokaasutuotannossa ohjat omiin käsiin ja kaksi reaktoria tuottaa lannasta ja nurmesta liikennepolttoainetta paikallisten yrittäjien raskaan kaluston tarpeisiin.

Ranualaisen Pohjois-Suomen biokaasun pohja poikkea muista suuremmista biokaasulaitoksista, laitos on syntynyt 19 maatilan omasta kiinnostuksesta ilman ulkopuolista yrittäjää tai sijoittajaa. Laitos on Suomen suurin viljelijäomisteinen biokaasulaitos. Laitoksen päätuote on liikennebiokaasu erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin, ja myynti aloitettiin lokakuun lopussa 2025.

## Energiantuotanto ja hyödyntäminen
Laitoksen CHP-laitos tuottaa sähköä sekä laitoksen omiin tarpeisiin että myyntiin. Laitos seuraa pörssisähköä ja hinnan ollessa korkea tuotettu sähkö käytetään itse. Myytävästä sähköstä laitoksen on tulevaisuudessa mahdollista saada korkeampaa vihreän sähkön hintaa.

Vastaavasti syntyvää lämpöä voisi myöhemmin syöttää paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Vielä se ei ole teknisesti mahdollista ja lämpö käytetään laitoksen omiin tarpeisiin. Lisäksi kaasusta saa paremman hinnan liikennekaasuna kuin lämpönä.

## Syötteet ja logistiikka
Mukana olevat maatilat ovat Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta. Tiloista 16 toimittaa laitokselle karjanlantaa. Ympäristöluvan sallima 20 000 tonnia kattaa vain osan tilojen lantamäärästä ja lupaan on haettu korotusta 32 500 tonniin, jolloin lähes kaikki tilojen tuottama lanta voitaisiin käsitellä laitoksella. Alueella on varaus kolmannelle biokaasureaktorille.

Lannan lisäksi laitos käyttää nurmea, jonka on täytettävä kestävyysvaatimukset ja oltava laadultaan naudoille syöttökelpoista. Laitoksessa on käytetty ajoittain syötteenä myös hoitokalastuksen kalajätettä, jonka on havaittu olevan biokaasuntuottopotentiaaliltaan hyvä sen sisältämän valkuaisen ja rasvan vuoksi.

Lannan kuljetukset tiloilta ja mädätteen palautuksen yritys hoitaa itse. Tautisuojan varmistamiseksi laitoksella on pesuhalli, jossa kalusto pestään tilojen välillä.

## Tekninen prosessi
Laitoksella on kaksi reaktoria, nettotilavuudeltaan 1 100 m³ ja 2 800 m³. Reaktoreita voidaan käyttää rinnan tai sarjassa, mikä mahdollistaa laitoksen toiminnassa pitämisen myös huoltotaukojen aikana.

Tällä hetkellä reaktoreita käytetään sarjassa ja viipymäaika on yhteensä noin 53 vuorokautta. Sarjassa käyttäminen tehostaa kaasunmuodostusta:
* Ensimmäisessä reaktorissa massa pehmenee.
* Reaktoreiden välinen välimurskaus lisää bakteereille tarttumapintaa.
* Toinen jälkikaasutus lisää kaasuntuottopotentiaalia jopa 30 prosenttia.

Kaasu ohjautuu kaasupalloon (2 500 m³) ja sieltä puhdistus- ja paineistusjärjestelmään. Laitoksen kaasun membraanipuhdistuskapasiteetti on noin 3 000 kiloa biometaania vuorokaudessa.

## Syötteen käsittely ja lämmönhallinta
Lietelanta tuodaan katettuun syöttökaivoon ja johdetaan suoraan pinnan alle hajuhaittojen ja ammoniakkipäästöjen ehkäisemiseksi. Koska routa on alueella syvällä, syöttökaivo ja maan alla olevat siirtoputket ovat kauttaaltaan eristettyjä.

Lietteen lämmittämisessä ennen reaktoria hyödynnetään lietelämmönvaihdinta sekä samassa kanavassa kulkevien mädäte- ja lietteiden lämmön vaihtumista. Massan murskausta tehdään kairapumpulla, kiinteän ja lietteen yhdistämisen yhteydessä sekä reaktoreiden välillä.

## Mädätteen hyödyntäminen
Laitos separoi mädätysjäännöksen kuiva- ja nestejakeeksi. Syötteitä toimittaneet tilat saavat jalostettua materiaalia toimitetun syötteen ravinnepitoisuuden mukaan. Ravinnepitoisuuksista otetaan talvi- ja kesänäytteet, mikä kannustaa tiloja välttämään liian vetistä lietettä, sillä se heikentää prosessin taloudellisuutta.

---
*Artikkeli perustuu FarmGas-PS3 -hankkeen vierailuun Pohjois-Suomen Biokaasun laitoksella ja toimitusjohtaja Mika Impiön haastatteluun. FarmGas-PS3 on EU-osarahoitteinen Pohjois-Savon liiton kautta.*

*Eeva-Kaisa Pulkka, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu*