# Braden riskimittarin hyödyntäminen painehaavariskin arvioinnissa - Savonia-AMK

> Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin arvioinnin osaamisestaan sekä Braden-riskiluokitusmittarin käytöstä Espoon sairaalassa.

## Tausta ja tavoitteet
Painehaavat syntyvät ihon ja sen alla olevan kudoksen altistuessa paineelle. Suomessa arvioidaan vuosittain syntyvän 55 000–85 000 painehaavaa, jotka aiheuttavat noin 420 miljoonan euron kustannukset terveydenhuollolle. Painehaavojen ennaltaehkäisy on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin jo olemassa olevien painehaavojen hoito.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia painehaavariskin arvioinnin osaamisestaan sekä Braden-riskiluokitusmittarin käytöstä Espoon sairaalassa. Tavoitteena oli saatujen tulosten avulla kehittää hoitohenkilökunnan osaamista ja tukea Braden-riskiluokitusmittarin päivittäistä käyttöä. Espoon sairaalassa on vuonna 2019 otettu käyttöön systemaattinen painehaavariskin arviointi Braden-mittarin avulla.

## Tutkimusmenetelmät
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat Espoon sairaalan resurssikeskuksen hoitajat. Aineisto kerättiin anonyymillä paperisella kyselylomakkeella, joka oli laadittu aiemman tutkimuksen ja tiedon perusteella. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Painehaavariskin osaamisen osalta muodostui kolme pääluokkaa:
* Painehaavan tunnistamista edistävät tekijät
* Painehaavan ennaltaehkäisy ja hallinta
* Painehaavariskin arviointia estävät tekijät

## Tulokset
Tulokset osoittivat puutteita hoitohenkilökunnan osaamisessa ja Braden-riskiluokituksen käytössä. Suurimpia haasteita koettiin kirjaamisessa ja arvioinnin toteutumisessa. Lisäksi todettiin jatkuvan koulutuksen tarve. Arviointia heikentävinä tekijöinä koettiin työntekijöiden oma asenne, organisaatio sekä potilaan sitoutuminen.

Hoitajat kaipaavat moniammatillista yhteistyötä, selkeitä mittareita ja käytännönläheistä koulutusta. Riittämättömät resurssit koettiin haasteeksi.

## Johtopäätökset ja hyödyntäminen
Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Hoitajien kliininen osaaminen, potilaan kokonaisvaltainen arviointi sekä ymmärrys haavan paranemiseen vaikuttavista tekijöistä ovat keskeisiä.

Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään:
* Haavahoidon koulutuskokonaisuuksien kehittämisessä
* Simulaatio-opetuksessa
* Koulutusten suunnittelussa Espoon sairaalassa ja muissa perusterveydenhuollon yksiköissä
* Hoitokäytäntöjen yhtenäistämisessä ja hoidon laadun kehittämisessä

Tutkimus on luettavissa täältä: [https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732106](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732106)

## Kirjoittajat
* **Aune Isosomppi**, sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, hoitotyön kliininen asiantuntija, haavahoito YAMK-opiskelija, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sairaalapalvelut, Espoon sairaala.
* **Elisa Snicker**, CBC, KTM, TtM, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Liisa Klemola**, FT, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu