# Brändillä elinvoimaa yhdistysten toimintaan ja tulevaisuuden tapahtumatuotantoihin - Savonia-AMK

> Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tapahtuman brändiä tukevan operatiivisen toiminnan kehittämistä.

## Johdanto
Brändi luo tapahtumille elinvoimaa, ja sen on näkyvä käytännön tekoina. Mikäli brändiä halutaan hyödyntää ja jatkokehittää, kaikki sen tuomat mahdollisuudet on kytkettävä osaksi strategisia tavoitteita ja päivittäistä tekemistä, eikä vain markkinointiosaston laatimaksi brändi-ilmeeksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaation toimintaa ja tuottaa konkreettisia kehitysehdotuksia operatiiviseen johtamiseen. Tämän avulla mahdollistetaan tapahtuman positiivisen brändin muodostuminen sekä kasvatetaan entisestään vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden motivaatiota olla mukana toiminnassa.

## Kansalaisjärjestöjen merkitys ja haasteet
Kansalaisjärjestöt toteuttavat Suomessa suuren määrän vapaa-ajan tapahtumia vapaaehtoisvoimin, millä on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Tapahtumat elävöittävät elinympäristöä, lisäävät hyvinvointia, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja vähentävät syrjäytymistä. Vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi on laskettu Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa.

Kansalaisjärjestöjen keskeiseksi haasteeksi on viime vuosina noussut vapaaehtoisten väheneminen ja rahoituksen saaminen. Näihin haasteisiin on tärkeää tarttua, jotta alueet, tapahtumat ja järjestötoiminta pysyvät elinvoimaisina. Tutkimukset osoittavat, että bränditunnettuuden lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia vapaaehtoisten ja rahoittajien sitouttamiseen.

## Operatiivisen toiminnan rooli brändin rakentamisessa
Tutkimustulokset osoittavat, että operatiivisella toiminnalla on suuri vaikutus siihen, minkälainen mielikuva vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille tapahtumasta muodostuu. Muulla brändiviestinnällä ei tällä tasolla ole yhtä suurta merkitystä.

Operatiivisen toiminnan tulee olla linjassa bränditavoitteiden kanssa:
* **Paikallisuus:** Jos brändi on paikallinen, se on lunastettava tekemällä yhteistyötä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.
* **Arvostus:** Vapaaehtoisia arvostavan brändin on näkyvä käytännössä perehdyttämisenä, osallistamisena, tasa-arvoisena kohteluna, palautteena ja osaamisen huomioimisena.

## Motivaatiotekijät ja yhteisöllisyys
Vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit pitävät motivoivana ja laadukkaana hyvin johdettua, organisoitua ja suunniteltua toimintaa. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää:
* Järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia tapahtuman ulkopuolella.
* Luomalla yhteisiä viestintäkanavia (esim. sosiaalinen media).
* Pitämällä säännöllistä yhteyttä vapaaehtoisiin verkostoitumisen mahdollistamiseksi.

Hyvät vuorovaikutustaidot – kuten selkeä viestintä, kuunteleminen, moninaisuuden ymmärtäminen ja kyky antaa positiivista palautetta – ovat kriittisiä tekijöitä aitojen kohtaamisten ja brändimielikuvien muodostumisessa.

## Johtamisen vaatimukset
Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoiselta johdolta vaaditaan monipuolista ammatillista osaamista, kärsivällisyyttä ja kykyä johtaa sekä asioita että ihmisiä. Vapaaehtoisten motivaatiotekijöitä – kuten auttamisen halua, kotiseudun kehittämistä, uusien taitojen oppimista ja merkityksellisyyden tunnetta – on tunnistettava ja hyödynnettävä onnistuneiden tapahtumien taustatekijöinä.

## Kirjoittajat
* **Anna Huttunen**, Tradenomi YAMK -opiskelija, InnoTech-liiketoiminnan tutkinto-ohjelma
* **Jarkko Pellikka**, erityisasiantuntija, Business Center, Savonia-ammattikorkeakoulu

*Tekstin lähteenä on käytetty Anna Huttusen tradenomi YAMK -opinnäytetyötä: [https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835295](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835295)*