# Digitaalisen pelaamisen hyödyntäminen lastensuojelussa - Savonia-AMK

> Peli- ja mediakasvatuksen integroiminen osaksi lastensuojelutyötä voi kannustaa vastuulliseen pelaamiseen.

## Digitaalisen pelaamisen muuttuva rooli
Digitaalinen pelaaminen herättää monenlaisia ajatuksia, ja suhtautuminen siihen on muuttunut ajan myötä. Aiemmin pelejä pidettiin usein kasvua ja kehitystä haittaavina tekijöinä, mutta nykyään ne nähdään yhä enemmän voimavarana. Pelaaminen on keino rentoutua, viettää aikaa läheisten kanssa tai löytää uusia tuttavuuksia. Kasvattajan oma suhtautuminen ja kokemus pelaamisesta vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hän hahmottaa pelaamisen – viihteenä, harrastuksena tai riskinä lapsen hyvinvoinnille.

## Pelaamisen yleistyminen
Digitaalinen pelaaminen on yleistynyt merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Vaikka pelaajakunta koostui aiemmin pääasiassa nuorista, nykyään pelaaminen on yleistä koko väestön keskuudessa. Aktiivisin ikäryhmä ovat 10–14-vuotiaat pojat, mutta pelaamista harrastavien mediaani-ikä on noussut 19 vuodesta 35 vuoteen 90-luvun alusta lähtien.

## Kasvattajan rooli ja pelikasvatus
Kasvattajan on tärkeää olla tietoinen pelien sisällöistä ja ikärajoista. Paras keino varmistua pelien soveltuvuudesta on kokeilla niitä itse. Yhdessä pelaaminen luo hyviä muistoja ja osoittaa lapselle, että aikuinen on kiinnostunut hänen maailmastaan.

Pelaaminen kehittää monipuolisesti lapsen taitoja:
* **Kielitaito:** Useimmat pelit ovat englanninkielisiä.
* **Sosiaaliset taidot:** Moninpelit tarjoavat ympäristön harjoitella vuorovaikutusta.
* **Kognitiiviset taidot:** Pelaaminen kehittää tilan hahmottamista, tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä.
* **Tunne- ja sinnikkyystaidot:** Pelit opettavat pettymyksen sietämistä ja sinnikkyyttä vaikeiden haasteiden edessä.

## Pelikulttuuri ja haasteet
Digitaalisissa ympäristöissä voi esiintyä negatiivisia ilmiöitä, kuten solvaamista tai syrjivää käytöstä. Kasvattajan on tärkeää keskustella näistä ilmiöistä lasten ja nuorten kanssa ja puuttua epäasialliseen käytökseen. Tavoitteena on kannustaa positiiviseen pelikulttuuriin, jossa korostuvat esimerkiksi onnistumisten huomioiminen ja positiivinen palaute.

## Pelaaminen lastensuojelutyössä
Lastensuojelussa digitaalisia pelejä voidaan hyödyntää työkaluna vaikeiden tunteiden ja tilanteiden käsittelyyn. 
* **Etätyöskentely:** Yhdessä pelaaminen on luonteva tapa keskustella nuorelle ajankohtaisista asioista, usein helpommin kuin perinteisessä keskusteluympäristössä.
* **Sijaishuolto:** Pelaaminen toimii keinona tutustua uuteen nuoreen ja luoda yhteisiä puheenaiheita. Se tarjoaa matalan kynnyksen ympäristön sosiaaliselle kanssakäymiselle, erityisesti niille nuorille, joille kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on haastavaa.

Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että ohjaajilla olisi mahdollisuus pelata yhdessä nuorten kanssa työaikana, mikä edistäisi positiivisen pelikulttuurin muodostumista ja vahvistaisi nuoren ja aikuisen välistä suhdetta.

***

**Kirjoittaja:** Markus Ruotsalainen

**Lähteet:**
* Digipelaaminen 2017. Digitaalisten pelien pelaaminen nelinkertaistunut 25 vuodessa. Tilastokeskus.
* Meriläinen, Mikko 2022 a. Digitaalinen pelaaminen. MLL.fi.
* Meriläinen, Mikko 2022 b. Pelaamisen hyödyt. MLL.fi.
* Meriläinen, Mikko 2021. Parempaa pelikulttuuria. MLL.fi.
* Rahja, Rauna & Helenius, Jenni 2019. Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä. Pelikasvattajan käsikirja 2.