# Savonia-artikkeli: E-teho -hankkeen tietoiskuja energiatehokkuudesta 3/4 Rakennuksen tiiveys, ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä

17.11.2026 [Artikkelit](https://www.savonia.fi/artikkelit)[E-Teho](https://www.savonia.fi/e-teho)[Kestävä yhteiskunta](https://www.savonia.fi/kestava-yhteiskunta)[Tekniikan ala](https://www.savonia.fi/tekniikan-ala)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)

This work is licensed under [CC BY-SA 4.0![Creative Commons logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/cc.svg?ref=chooser-v1)![Creative Commons Attribution logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/by.svg?ref=chooser-v1)![Creative Commons Share Alike logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/sa.svg?ref=chooser-v1)](http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/?ref=chooser-v1)

Rakennuksen ilmanpitävyys, ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä ovat esimerkkejä rakennuksen osa-alueista, joiden toiminta kytkeytyy vahvasti toisiinsa. Rakennuksen energiatehokkuutta kehitettäessä näitä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella täysin erillisinä osa-alueina, vaan niiden yhteisvaikutus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Käytännössä tämä edellyttää rakennustekniikan, rakennusfysiikan ja talotekniikan osaamisen yhteensovittamista. Esimerkiksi rakennuksen tiivistäminen voi vaikuttaa ilmanvaihdon toimintaan ja rakennuksen painesuhteisiin, kun taas rakennuksen lämpöhäviöiden pienentäminen vaikuttaa lämmitysjärjestelmän säätöön ja käyttöön. Yhden osa-alueen muuttaminen voi siten muuttaa myös muiden järjestelmien toimintaa. Energiatehokas ratkaisu ei muodostu yksittäisestä teknisestä laitteesta tai rakennusosasta, vaan eri järjestelmien tarkoituksenmukaisesta yhteensovittamisesta.

Myös sähkötekniikan merkitys korostuu, kun halutaan saada mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa rakennuksen todellisesta energiankulutuksesta. Energiankulutuksen mittaaminen riittävällä tarkkuudella ja kulutuksen jakaminen esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon, käyttöveden ja muun kiinteistösähkön välillä mahdollistaa sen arvioinnin, mihin energia todellisuudessa kuluu. Kun mittaustieto yhdistetään rakennuksen energialaskentaan ja eri järjestelmien toimintatietoihin, voidaan laskennallisia arvioita verrata toteutuneeseen energiankulutukseen ja tunnistaa mahdollisia poikkeamia.

Energiatehokkuuden kehittämisessä tarvitaankin eri alojen yhteistyötä: rakennustekniikan, rakennusfysiikan sekä talotekniikan sisältäen LVI- ja sekä sähkötekniikan tuottama tieto täydentävät toisiaan. Näin voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, miten rakennus toimii, mihin energia kuluu ja millä toimenpiteillä energiankulutukseen voidaan käytännössä vaikuttaa.

## Rakennuksen energiatehokkuutta kehitettäessä näitä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella täysin erillisinä osa-alueina.

Rakennuksen energiatehokkuus syntyy vaipan, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän yhteistoiminnasta. Kuva luotu tekoälyllä.

## Ilmatiivis vaippa ja hallittu ilmanvaihto

Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät rakennuksen lämpöhäviöitä ja voivat vaikuttaa haitallisesti rakenteiden kosteustekniseen toimintaan.

Ilmanpitävyyden parantamisen yhteydessä kannattaa samalla varmistaa ilmanvaihdon riittävyys ja toimivuus. Rakennuksen ilmanvaihdon tehtävänä on huolehtia sisäilman laadusta sekä poistaa sisäilmasta ylimääräistä kosteutta ja epäpuhtauksia.

Ilmanvuotomittaus voi tuottaa tärkeää tietoa rakennuksen vaipan toiminnasta ja korjaustarpeista.

## Ilmanvaihdon energiankulutus

Ilmanvaihto vaikuttaa sekä sisäympäristöolosuhteisiin että rakennuksen energiankulutukseen. Järjestelmän energiatehokkuuteen vaikuttavat muun muassa ilmamäärät, puhaltimien energiankulutus, kanavisto, lämmöntalteenotto ja järjestelmän säätö.

Vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihto on usein toteutettu painovoimaisena. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu rakennuksen sisä- ja ulkolämpötilan eroihin sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilma liikkuu ilmanvaihtohormeissa luonnollisesti ilman puhaltimia, minkä vuoksi järjestelmän toiminta vaihtelee esimerkiksi vuodenajan, sääolosuhteiden ja lämpötilaerojen mukaan.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei muodostu puhaltimien yms. teknisten laitteiden aiheuttamaa sähköenergiankulutusta, mutta ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma aiheuttaa rakennukselle lämpöhäviöitä. Jos poistetun ilma tilalle tuleva korvausilma on n. raakaa ulkoilmaa, kylmään vuodenaikaan rakennukseen tuotava kylmä korvausilma on lämmitettävä rakennuksen sisälämpötilaan. Myös tähän tarvitaan energiaa. Mitä suurempi ilmanvaihdon kautta vaihtuvan ilman määrä on ja mitä suurempi ulko- ja sisälämpötilan ero on, sitä suuremmaksi ilmanvaihdon aiheuttama lämmitysenergiantarve voi muodostua.

Toisaalta painovoimaisen ilmanvaihdon riittävyys ja toiminta voivat vaihdella huomattavasti eri olosuhteissa. Kesäaikana lämpötilaerojen ollessa pieniä ilmanvaihtuvuus voi jäädä vähäiseksi, kun taas kylmällä säällä lämpötilaerojen kasvaessa ilmanvaihto voi olla voimakkaampaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon energiankulutusta ja toimivuutta tarkasteltaessa onkin huomioitava samanaikaisesti sekä ilmanvaihdon riittävyys että sen aiheuttama lämmitysenergiantarve.

Rakennuksen energiatehokkuutta parannettaessa onkin tärkeää tarkastella, miten esimerkiksi ilmanpitävyyden parantaminen vaikuttaa ilmanvaihdon toimintaan. Rakennuksen tiivistäminen voi vähentää hallitsemattomia ilmavuotoja, mutta samalla on varmistettava riittävät ja tarkoituksenmukaiset korvausilmareitit.

Koneellisessa ilmanvaihdossa lämmöntalteenoton avulla poistoilmassa olevaa lämpöenergiaa voidaan hyödyntää uudelleen. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa vastaavaa lämmöntalteenottoa ei yleensä ole, joten ilmanvaihdon aiheuttamat lämpöhäviöt ovat suuremmat.

Ilmanvaihdon energiankulutusta ja energiatehokkuutta tarkasteltaessa olennaista onkin huomioida koko järjestelmä ja sen suhde rakennuksen rakenteisiin.

Tiivis rakennusvaippa ja hallittu ilmanvaihto muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kuva luotu tekoälyllä.

## Erityisesti huomioitavaa ilmanvaihtojärjestelmää muutettaessa

Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi ilmanvaihdoksi on merkittävä muutos rakennuksen toimintaan, eikä sitä tule tarkastella pelkkänä ilmanvaihtolaitteiston uusimisena. Ennen muutosta on selvitettävä se, miten uusi järjestelmä vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin ja kosteustekniseen toimintaan. Koneellinen poisto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto voivat muuttaa rakennuksen sisä- ja ulkopuolisia paine-eroja, jolloin epätiiviit rakenteet ja liittymät voivat muodostua merkittäviksi ilmavirtojen reiteiksi. Tämä voi vaikuttaa sekä sisäympäristöolosuhteisiin että rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös korvausilman hallittuun järjestämiseen, ilmanvaihdon mitoitukseen, ilmavirtojen tasapainoon ja mahdollisen lämmöntalteenoton toteutukseen. Siksi painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi edellyttää rakennuksen ja uuden ilmanvaihtojärjestelmän yhteensopivuuden huolellista suunnittelua ja riittävää rakennusfysiikan asiantuntemusta.

## Lämmitysjärjestelmä osana kokonaisuutta

Myös lämmitysjärjestelmän valinta ja mitoitus liittyvät olennaisesti rakennuksen energiankulutukseen. Lämmitysjärjestelmää on tarkoituksenmukaista tarkastella osana rakennuksen kokonaisuutta eikä erillisenä teknisenä ratkaisuna.

Lämpöpumppuratkaisut ovat yksi keskeinen tapa hyödyntää uusiutuvaa energiaa rakennusten lämmityksessä. Lämpöpumppu hyödyntää ympäristöön, kuten ulkoilmaan, maaperään tai poistoilmaan, sitoutunutta lämpöenergiaa ja siirtää sitä rakennuksen käyttöön. Ratkaisun toimivuuteen vaikuttavat muun muassa rakennuksen lämmitysenergiantarve, lämmönjakotapa, mitoitus ja käyttöolosuhteet. Karkeasti yleistäen lämpöpumppujen hyöty tulee siinä, että yhdellä yksiköllä sähköenergiaa ne tuottavat enemmän kuin yhden yksikön verran lämpöenergiaa.

Lämpöpumppujen ekologista vaikuttavuutta lisää se, että Suomessa sähköntuotanto on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen vähäpäästöistä ja uusiutuvien energialähteiden sekä ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on suuri. Sähköä käyttämällä voidaan siten hyödyntää lämpöpumpun avulla ympäristöön sitoutunutta lämpöenergiaa ilman, että koko tuotettu lämpöenergia joudutaan tuottamaan sähköllä. Rakennuksen energiatehokkuuden kannalta olennaista onkin tarkastella sekä tarvittavan energian määrää että sitä, millä tavalla energia tuotetaan ja käytetään.

Uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi aurinkosähkön avulla. Rakennuksessa tuotettua sähköä voidaan käyttää suoraan lämmityksen, lämpöpumpun, ilmanvaihdon ja muun talotekniikan tarpeisiin. Tuotannon ja kulutuksen ajallinen vaihtelu on kuitenkin tärkeää huomioida: aurinkosähköä saadaan eniten kesäkaudella ja päiväsaikaan, kun taas lämmitysenergian tarve painottuu Suomessa talvikaudelle. Energiantuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi lämpö- tai sähkövarastoja sekä ohjata kulutusta tuotannon mukaan. Yksittäisessä kiinteistössä kuitenkaan lämpö- ja sähkövarastojen käyttäminen ei ole yleensä taloudellisesti kannattavaa.

Myös aurinkolämpöä voidaan hyödyntää käyttöveden tai tilojen lämmityksen tukena silloin, kun järjestelmä soveltuu rakennuksen kokonaisuuteen. Uusiutuvan energian ratkaisuja tarkasteltaessa olennaista onkin arvioida niiden tuotanto, kulutus, varastointimahdollisuudet ja yhteensopivuus muun energiajärjestelmän kanssa.

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen pienentää energiantarvetta, jolloin myös uusiutuvan energian järjestelmä voidaan mitoittaa tarkoituksenmukaisemmin. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hyödyntäminen eivät siten ole toisistaan erillisiä tavoitteita, vaan parhaimmillaan toisiaan tukevia kokonaisuuden osia.

Energiatehokkuuden kehittäminen on näin ollen rakenteiden, talotekniikan, energiantuotannon ja energiankäytön yhteensovittamista.

Lämpöpumppu, lämmönjako ja aurinkosähkö voidaan sovittaa rakennuksen energiantarpeeseen yhtenä kokonaisuutena. Kuva luotu tekoälyllä.

#### Kirjoittajat

Teppo Houtsonen, Ympäristötekniikan asiantuntija, Rakennetekniikan lehtori (teksti), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke

Emmi Paananen, TKI-asiantuntija (kuvat), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

![Euroopan unionin, ELY-keskuksen, Savonian ja E-TEHO:n logot.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/11/E-teho-logot-3-1200x98.png)
