# Savonia-artikkeli: E-teho -hankkeen tietoiskuja energiatehokkuudesta 4/4 Energiaremontista kohti pitkäjänteistä rakennusten kehittämistä

17.11.2026 [Artikkelit](https://www.savonia.fi/artikkelit)[E-Teho](https://www.savonia.fi/e-teho)[Kestävä yhteiskunta](https://www.savonia.fi/kestava-yhteiskunta)[Tekniikan ala](https://www.savonia.fi/tekniikan-ala)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)

This work is licensed under [CC BY-SA 4.0![Creative Commons logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/cc.svg?ref=chooser-v1)![Creative Commons Attribution logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/by.svg?ref=chooser-v1)![Creative Commons Share Alike logo](https://mirrors.creativecommons.org/presskit/icons/sa.svg?ref=chooser-v1)](http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/?ref=chooser-v1)

Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa yksittäiset muutokset muodostavat osan laajempaa kokonaisuutta.

Keskeisiä kysymyksiä ovat rakennuksen lähtötilan tunteminen, korjausten oikea ajoitus, eri toimenpiteiden yhteensovittaminen sekä ratkaisujen vaikuttavuuden arviointi.

Energiatehokkuuden kehittäminen on osa rakennuksen pitkäjänteistä uudistamista. Kuva luotu tekoälyllä.

## Korjaaminen osana elinkaaren hallintaa

Energia- ja korjausrakentamisen yhdistäminen mahdollistaa sen, että energiatehokkuuden parantaminen voidaan kytkeä rakennuksen luonnollisiin korjausvaiheisiin.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkuuden huomioimista julkisivukorjauksessa, ilmanvaihtojärjestelmän uusimisessa tai lämmitysjärjestelmän muutoksessa.

Oleellista on tarkastella myös sitä, miten yksi toimenpide vaikuttaa myöhempiin korjauksiin.

## Kohti kokonaisvaltaisempaa suunnittelua

Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen edellyttää yhteistyötä eri alojen välillä. Rakennetekniikan, talotekniikan ja rakennusfysiikan tarkastelut liittyvät toisiinsa.

Samalla tarvitaan tietoa siitä, miten suunnitellut ratkaisut toimivat käytännössä.

E-teho -hankkeen näkökulmasta energiatehokkuuden kehittäminen voidaan nähdä osana rakennuskannan pitkäjänteistä uudistamista. Tavoitteena ei ole yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan rakennusten toimivuuden, energiatehokkuuden ja elinkaaren hallinnan kehittäminen kokonaisuutena.

Energiaremontti ei siten ole yksittäinen toimenpide, vaan osa rakennuksen elinkaarta.

## Miksi tarkastelemme energiankulutusta?

Näissä tietoiskuissa on puhuttu tarkoituksella pääasiassa energiasta ja energiankulutuksesta. Rakennuksen käytönaikaiset ilmastopäästöt muodostuvat pääosin siitä energiasta, jota rakennuksen lämmitykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden tuottamiseen ja muuhun käyttöön tarvitaan. Tämän vuoksi rakennuksen energiankulutuksen määrä ja käytetyn energian tuotantotapa ovat keskeisiä tekijöitä, kun arvioidaan rakennuksen käytönaikaisia ilmastopäästöjä.

Pelkkä energiankulutuksen tarkastelu ei kuitenkaan vielä kerro päästöjen määrää. Sama määrä energiaa voi aiheuttaa erilaiset ilmastopäästöt riippuen siitä, miten energia on tuotettu. Esimerkiksi sähköntuotannon päästöintensiteetti vaikuttaa siihen, kuinka suuret päästöt rakennuksen käyttämästä sähköenergiasta muodostuvat. Vastaavasti lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa siihen, miten tuotettua energiaa rakennuksessa käytetään ja millaisia päästöjä sen käytöstä aiheutuu.

Tästä näkökulmasta energiatehokkuuden parantaminen ja energiantuotannon vähäpäästöisyys täydentävät toisiaan. Kun rakennuksen energiantarvetta pienennetään, tarvitaan vähemmän energiaa. Kun tarvittava energia tuotetaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, pienenevät myös käytönaikaiset ilmastopäästöt. Siksi rakennuksen energiankulutuksen ja energian tuotantotavan tarkastelu muodostavat keskeisen perustan rakennuksen käytönaikaisten ilmastovaikutusten ymmärtämiselle.

Energiantarve ja energian tuotantotapa määrittävät käytönaikaisia ilmastopäästöjä. Kuva luotu tekoälyllä.

## Tietoiskuista kohti käytännön laskentaa

Nämä E-teho -hankkeen tietoiskut toimivat samalla teaserina myöhemmin julkaistaville artikkeleille. Tietoiskuissa on tarkasteltu rakennusten energiatehokkuutta yleisellä tasolla ja nostettu esiin niitä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen ja energiatehokkuuden kehittämiseen.

Myöhemmin julkaistavat syventävät artikkelit siirtyvät luonteeltaan yleisistä periaatteista konkreettisempaan tarkasteluun. Niissä avataan E-teho -hankkeen kohteisiin tehtyä energialaskentaa ja energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa edistäviä demoja sekä tarkastellaan käytännön esimerkkien kautta, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan arvioida laskennallisesti ja mikä vaikutus toimenpide ehdotuksilla on esimerkkikohteissa.

Tarkasteluissa käydään läpi muun muassa, millaisia lähtötietoja energialaskenta edellyttää, miten laskentamallit E-teho -hankkeessa on muodostettu ja miten rakennuksen rakenteet, ilmanpitävyys, ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä sekä muut energiankulutukseen vaikuttavat tekijät on huomioitu laskennassa. Samalla tarkastellaan, miten eri lähtötiedot ja puutteellisten lähtötietojen takia tehdyt oletukset voivat vaikuttaa laskennan tuloksien luotettavuuteen.

Tarkoituksena on tehdä näkyväksi myös se, mitä laskennan tuloksista voidaan päätellä. Pelkkä energiankulutuksen lukuarvo ei vielä kerro, mistä kulutus muodostuu tai millä toimenpiteillä siihen voidaan vaikuttaa. Laskennallisen tarkastelun avulla voidaan muodostaa kokonaiskuvaa rakennuksen energiankäytön nykytilasta ja luoda vertailukohta erilaisten energiatehokkuuden parannustoimien vaikuttavuudesta.

Näin tietoiskusarja ja sitä seuraava syventävä artikkelisarja muodostavat yhdessä kokonaisuuden: tietoiskuissa tarkastellaan energiatehokkuuden keskeisiä periaatteita ja syventävissä artikkeleissa näitä periaatteita sovelletaan käytännössä ja kuvataan keskeisiä tuloksia ja mitä niistä voidaan oppia.

Syventävässä sarjassa aiheita käsitellään teknisemmin ja yksityiskohtaisemmin, joten se tarjoaa mahdollisuuden syventyä siihen, mitä energialaskennan taustalla tapahtuu ja miten laskennallista tarkastelua voidaan hyödyntää rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa.

On hyvä muistaa, ettei energiatehokkuuden parantamiseen ole olemassa yksittäistä hokkuspokkustemppua. Jos sellainen keksittäisiin ja onnistuttaisiin tuotteistamaan, keksijän tuskin tarvitsisi enää elämänsä aikana rahasta huolehtia. Paras lopputulos muodostuu yleensä useiden toisiaan tukevien toimenpiteiden kokonaisuudesta. Useilla pienillä toimilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteisvaikutuksia, kun ne suunnitellaan rakennuksen ominaisuudet ja toiminta kokonaisvaltaisesti ymmärtäen. Energiatehokkuuden parantamisessa olennaista ei siis ole yksittäisen ratkaisun valitseminen, vaan sen ymmärtäminen, miten eri toimenpiteet vaikuttavat toisiinsa ja koko rakennuksen toimintaan.

#### Kirjoittajat

Teppo Houtsonen, Ympäristötekniikan asiantuntija, Rakennetekniikan lehtori (teksti), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke

Emmi Paananen, TKI-asiantuntija (kuvat), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

![Euroopan unionin, ELY-keskuksen, Savonian ja E-TEHO:n logot.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/11/E-teho-logot-3-1200x98.png)
