# EEG-tutkimus - ohjausvideo Pohjois-Savon hyvinvointialueelle - Savonia-AMK

> EEG on aivosähkökäyrätutkimus ja se on yksi yleisimmistä kliinisen neurofysiologian tutkimuksista.

## Kehittämistyön tausta ja tavoitteet
Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle EEG-ohjausvideo aikuiselle potilaalle. Tavoitteena oli lisätä tutkimukseen tulevan potilaan tietoa EEG-tutkimuksesta ja siten auttaa potilasta valmistautumisessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian yksikkö.

## Mikä on EEG-tutkimus?
EEG (aivosähkökäyrätutkimus) on yksi yleisimmistä kliinisen neurofysiologian tutkimuksista. Sillä mitataan aivojen sähköistä toimintaa, ja sitä hyödynnetään monien sairauksien diagnosoinnissa ja kohtausoireiden selvittelyssä. EEG on keskeinen tutkimus erityisesti kohtauksellisten tajunnanhäiriöiden selvittämisessä ja epilepsian erotusdiagnostiikassa.

Epilepsiaa sairastaa noin yksi prosentti suomalaisista. EEG-tutkimuksella saadaan tarkkaa tietoa sairauden syystä ja tyypistä, mikä auttaa hyvän hoitovasteen saavuttamisessa. Muita EEG:n käyttöaiheita ovat muun muassa:
* Äkillinen sekavuus
* Aivoaineen tulehdus
* Dementiaepäily
* Tajuton potilas
* Aivovammat
* Vaskulaariset sairaudet
* Muut rakenteelliset aivovauriot
* Lasten kehityshäiriöt
* Kuumekouristukset
* Päänsärky

## Potilasohjauksen merkitys
Ennalta tuntematon tutkimus voi tuntua pelottavalta. Tieto tutkimuksen etenemisestä ja vaiheista vähentää jännitystä, auttaa potilasta rentoutumaan ja mahdollistaa tutkimuksen sujuvan suorittamisen. Ohjausvideo on tehokas keino tiedon välittämiseen, sillä asiasisältö ymmärretään usein helpommin videolta kuin paperilta.

## Materiaalit
* **Ohjausvideo:** [Katsottavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kliinisen neurofysiologian yksikön sivuilla](https://dreambroker.com/channel/7445iio1/puxbkgjw?lang=fi&quality=1080p)
* **Opinnäytetyö:** [Luettavissa Theseus-palvelussa](https://www.theseus.fi/handle/10024/903461)

## Kirjoittajat
* **Aada Pöyskö**, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu (aada.poysko@edu.savonia.fi)
* **Alisa Paalavuo**, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu (alisa.paalavuo@edu.savonia.fi)
* **Riitta Kiiskinen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu (riitta.kiiskinen@savonia.fi)

## Lähteet
* Epilepsialiitto n. d. Tietoa epilepsiasta. [https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/](https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/)
* Etelä-Suomen aluehallintovirasto n.d. Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus. [https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus](https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus)
* Kälviäinen, R. 2016. Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Teoksessa Kälviäinen, R., Järviseutu-Hulkkonen, M., Keränen, T. & Rantala, H. (toim.) Epilepsia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 8–10.
* Terveyskylä 2025. Aivosähkökäyrätutkimus EEG. [https://www.terveyskyla.fi/tutkimukseen/kuvantamistutkimuksia/hermoston-tutkimukset/aivosahkokayratutkimus-eeg](https://www.terveyskyla.fi/tutkimukseen/kuvantamistutkimuksia/hermoston-tutkimukset/aivosahkokayratutkimus-eeg)
* Tolonen, U. & Partanen, J. 2006. EEG-tutkimuksen kliininen käyttö: aiheet ja EEG-häiriön löydöstyypit. Teoksessa Partanen, J., Falck, B., Hasan, J., Jäntti, V., Salmi, T. & Tolonen, U. (toim.) Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Duodecim, 144–154.