# Erityisherkät työelämän varhaisina tunnistajina – käyttämätön voimavara vai väärinymmärretty työntekijä?

> Erityisherkkyys voi olla työelämän voimavara: se auttaa tunnistamaan kuormitusta, tarpeita ja kehittämiskohteita ajoissa.

## Työelämän vaatimukset ja herkkyys
Työelämässä arvostetaan tehokkuutta, nopeutta ja jatkuvaan muutokseen sopeutumista. Samalla työuupumus, kuormitus ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. Keskusteluissa pohditaan usein, miten työntekijät voisivat kestää paremmin työelämän paineita, mutta harvemmin sitä, voisiko työelämä itse muuttua.

Erityisherkkyys tarjoaa yhden näkökulman työelämän kuormituksen tarkasteluun. Hautaniemen (2023) mukaan erityisherkkyydestä käytävä keskustelu tekee näkyväksi nykytyöelämän vaatimuksia, kuormittavuutta ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tämä herättää pohtimaan: entä jos herkät ihmiset eivät olekaan työelämän ongelma, vaan auttavat tunnistamaan ilmiöitä ja kehittämistarpeita, jotka muuten jäisivät huomaamatta?

## Mitä on erityisherkkyys?
Erityisherkkyys perustuu tutkijoiden käyttämään käsitteeseen aistitiedon käsittelyn herkkyys (*sensory processing sensitivity*), jolla tarkoitetaan synnynnäistä herkkyyttä käsitellä ympäristön ärsykkeitä tavallista syvällisemmin (Aron & Aron 1997). Erityisherkkyyden arvioidaan kuvaavan noin viidesosaa väestöstä. Erityisherkille on ominaista ympäristön hienovaraisten yksityiskohtien tarkka havaitseminen, kokemusten syvällinen käsittely sekä tavallista voimakkaampi reagointi ympäristön myönteisiin ja kielteisiin ärsykkeisiin (Greven ym. 2019).

## Herkkyys kuormitustekijänä ja voimavarana
Erityisherkkyydestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein kuormittumiseen. Melu, kiire, keskeytykset ja tunnepitoiset tilanteet voivat kuormittaa herkkää työntekijää tavallista enemmän. Airaksisen (2025) mukaan nykyinen työelämä korostaa tuottavuutta, tehokkuutta ja kilpailua, mikä voi olla ristiriidassa herkäksi itsensä kokevien ihmisten yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Herkkyyttä voidaan kuitenkin tarkastella myös voimavarana. Se auttaa havaitsemaan työympäristössä olevia kuormittavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa. Aivotutkimus viittaa siihen, että erityisherkät havaitsevat tavallista herkemmin toisten tunnetiloja ja että empatiaan liittyvät hermoverkostot aktivoituvat heillä voimakkaammin (Acevedo ym., 2014; Greven ym., 2019). Työelämässä nämä piirteet voivat näkyä kykynä havaita asiakkaiden tarpeita, työilmapiirin muutoksia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa. Siksi erityisherkkiä voidaan pitää työyhteisöjen varhaisina tunnistajina.

## Myönteisen ympäristön merkitys
Kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisherkät eivät reagoi ympäristöön voimakkaammin vain kuormittavissa olosuhteissa, vaan hyötyvät muita enemmän myös myönteisistä ja tukevista työympäristöistä (Greven ym. 2019). Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyötymistä hyvästä johtamisesta, toimivasta vuorovaikutuksesta ja myönteisestä työilmapiiristä.

Työelämässä tarvitaan erilaisia tapoja olla ihminen. Kun työyhteisössä arvostetaan kuuntelemista, palautumista ja erilaisia työskentelytapoja, hyötyvät siitä kaikki työntekijät.

---
**Kirjoittaja:**
Niina Konttila-Räsänen, Sosionomi (YAMK) -opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
*   Acevedo, B. P., Aron, E. N., Aron, A., Sangster, M.-D., Collins, N., & Brown, L. L. (2014). The highly sensitive brain: An fMRI study of sensory processing sensitivity and response to others’ emotions. Brain and Behavior, 4(4), 580–594. https://doi.org/10.1002/brb3.242
*   Airaksinen, A., Ollila, S., & Salonen, A. O. (2025). Herkkyys työelämässä: Oman ainutlaatuisuuden hyödyntämistä vai ulkopuolelle ajautumista? Työelämän tutkimus, 23(1), 4–27. https://doi.org/10.37455/tt.141548
*   Aron, E. N. & Aron, A. 1997. Sensory-processing sensitivity and its relation to introversion and emotionality. Journal of Personality and Social Psychology, 73(2), 345–368. https://doi.org/10.1037/0022-3514.73.2.345
*   Greven, C. U., Lionetti, F., Booth, C., Aron, E. N., Fox, E., Schendan, H. E., Pluess, M., Bruining, H., Acevedo, B., Bijttebier, P. & Homberg, J. 2019. Sensory Processing Sensitivity in the Context of Environmental Sensitivity: A Critical Review and Development of Research Agenda. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 98, 287–305. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2019.01.009
*   Hautaniemi, R. (2023). Herkkyys liikkeessä: Etnografisia kuvakulmia terapeuttiseen yhdistystoimintaan. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9507-3