# Hiilijalanjälkilaskenta on työläs, mutta hyödyllinen prosessi - Savonia-AMK

> Hiilijalanjälkilaskenta avaa yrityksille tietoa ympäristövaikutuksistaan ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

## Hiilijalanjäljen määritelmä ja merkitys
SFS-EN ISO 14067:2018 -standardissa hiilijalanjälki määritellään seuraavasti:
”Tuotejärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ja perustuu elinkaariarviointiin, jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa eli ilmastonmuutosta.”

Hiilijalanjälkilaskentaa ohjaavat erilaiset standardit ja ohjeet. Laskenta voi olla vapaaehtoista tai perustua lainsäädännön, laatu- tai ympäristöjärjestelmien vaatimuksiin. Vaikka EU:n lainsäädännöllisiä vaatimuksia on kevennetty, asiakkaiden vaatimukset tuotteiden ja tuotannon päästötasosta kasvavat, mikä vaikuttaa myös alihankintaketjuihin.

## Laskennan toteutus ja prosessi
Hiilijalanjälkeä voi laskea koko yrityksen toiminnalle, yksittäiselle tuotteelle tai tuoteryhmälle. Laskennan tarkkuus riippuu käyttötarkoituksesta:
* **Sisäinen kehittäminen:** Voidaan tehdä omatoimisesti.
* **Ulkoinen raportointi (esim. EPD-ympäristöseloste):** Suositellaan ostopalveluna konsultilta.

Laskenta on iteratiivinen prosessi, joka tarkentuu jokaisella laskentakierroksella tiedon lisääntyessä. Tärkeintä on käyttää luotettavia päästökertoimia.

## Muita ympäristövaikutusten arviointimenetelmiä
* **Materiaalikatselmus (MFCA):** Materiaalivirtojen kustannusanalyysi, jossa materiaalivirrat sidotaan kustannuksiin. Menetelmä auttaa tunnistamaan tehostamiskohteita, mutta on työläs prosessi.
* **Luontojalanjälki:** Arvioi toiminnan haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Menetelmälle ei ole vielä standardoitua laskentatapaa.
* **VSME (EFRAG Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs):** Vapaaehtoinen standardi listaamattomille pk-yrityksille, joka auttaa erityisesti päämiesyritysten vastuullisuusraportoinnin tarpeissa.

## Case-esimerkki: SP stainless Oy
KiertoKasvu-hankkeessa tuettiin SP stainless Oy:tä, joka on 40 henkilöä työllistävä hitsaava teollisuusyritys. Tavoitteena oli saada kattava tieto organisaation ympäristövaikutuksista asiakasviestintää varten.

### Laskennan toteutus
1. **Organisaatiotaso:** Käytettiin GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen scopeen:
   * **Scope 1:** Suorat päästöt yrityksen omasta toiminnasta.
   * **Scope 2:** Ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt.
   * **Scope 3:** Muut epäsuorat päästöt.
2. **Automaatio:** Yritys otti ERP-ohjelmistossaan käyttöön lisäosan reaaliaikaista hiilijalanjälkilaskentaa varten.
3. **Tuotetaso:** Laskenta tehtiin Excel-pohjaisesti, hyödyntäen BoM-tietoja (Bill of Materials), valmistusdokumentteja ja materiaalitodistuksia (sulatusnumerot alkuperämaiden selvittämiseksi).

### Opit ja tulokset
Tietojen koostaminen oli prosessin työläin vaihe. Yrityksen omien tietokantojen ja ERP-järjestelmän datan laatu on kriittistä. Yhteistyö hankkeen ja yrityksen välillä mahdollisti laskentaprosessin ymmärtämisen ja ERP-järjestelmän hyödyntämisen, mikä luo pohjan tulevaisuuden laajemmalle ympäristövaikutusten arvioinnille.

## Hanketiedot
* **KiertoKasvu:** "Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon" on EU:n osarahoittama hanke.
* **Toteuttajat:** Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto.
* **Rahoittaja:** Pohjois-Savon liitto.

## Lähteet
* SFS-EN ISO 14067:2018. Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki.
* SFS-EN ISO 1405. Ympäristöasioiden hallinta. Materiaalivirtojen kustannusanalyysi.
* Motiva: Materiaalikatselmukset.
* Leino, M.: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen: Luontojalanjälki.
* EFRAG: Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs.
* SP stainless Oy: Yritys.
* UpTech-hanke: Työkaluja konepajan ympäristötyöhön (KITAKO).