# Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri väestöryhmien mielenterveyteen - Savonia-AMK

> Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten luonnonkatastrofit ja elinympäristön muutos vaikuttavat erityisesti alkuperäiskansojen, lasten, ikääntyneiden ja ilmastopakolaisten mielenterveyteen.

## Johdanto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat yhä laajemmalle, vaikuttaen niin fyysiseen terveyteen, ympäristöön kuin ihmisten mielenterveyteenkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti tiettyihin väestöryhmiin. Mielenterveysalan ammattilaiset voivat käyttää tietoa näiden väestöryhmien erityistarpeista tukeakseen heitä paremmin ja tarjotakseen oikeanlaista psykologista tukea (White ym. 2023).

## Teoreettiset käsitteet: VPCM ja solastalgia
Kaksi keskeistä teoreettista käsitettä auttavat selventämään ilmastonmuutoksen vaikutusta mielenterveyteen: *Vulnerable Populations Conceptual Model* (VPCM) ja solastalgia.

*   **VPCM-malli:** Huomioi resurssit, riskit ja terveydentilan, jotka vaikuttavat väestöryhmien haavoittuvuuteen. Resurssit viittaavat sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin tekijöihin, riskit dokumentoituihin terveysriskeihin (kuten luonnonkatastrofeihin) ja terveydentila ikä- ja sukupuolierityisiin riskeihin (White ym., 2023).
*   **Solastalgia:** Kuvaa ahdistusta ja surua, joka syntyy oman elinympäristön muutoksesta tai tuhoutumisesta. Ilmiö aiheuttaa vakavaa stressiä, kun ihminen kokee menettävänsä yhteyden paikkaan, johon hänellä on tunneside (White ym., 2023).

## Lasten ja nuorten ilmastoahdistus
Lapsille ja nuorille ilmastonmuutos on erityisen uhkaava. Laaja tutkimus 10 000 nuoren keskuudessa osoitti, että yli puolet koki negatiivisia tunteita, kuten surua, vihaa, ahdistusta ja avuttomuutta. 75 % nuorista koki tulevaisuuden pelottavaksi. He kokevat turhautumista päätöksentekijöiden riittämättömiin toimiin (Squires ym., 2024).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla lapsille pitkäaikaisia ja heikentää heidän hyvinvointiaan ja selviytymiskykyään. Ammattilaisten tulisi ottaa aktiivinen rooli nuorten huolien käsittelyssä ja tiedon jakamisessa (Squires ym., 2024).

## Mielenterveysongelmien ja ilmastonmuutoksen yhteys
Ihmiset, joilla on jo mielenterveysongelmia, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille. Jopa 90 % tästä ryhmästä koki ilmastotapahtumien, kuten lämpöaaltojen ja tulvien, heikentävän psyykkistä ja fyysistä terveyttään. Tämä voi ilmetä masennuksen pahenemisena tai kohonneena kuolleisuusriskinä (Woodland ym., 2023).

Tutkimusten mukaan lämpötilan nousun ja itsemurhien välillä ei ole suoraa yhteyttä. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset on syytä huomioida terveydenhuollossa, mielenterveysongelmien ja itsemurhien suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen ei ole kyetty osoittamaan (Andrew, 2023).

## Johtopäätökset
Ilmastonmuutos on monitahoinen haaste, joka vaatii laajaa yhteiskunnallista panostusta. Tietyt ryhmät tarvitsevat erityistä tukea, ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksista on lisättävä. VPCM-malli ja solastalgian käsite tarjoavat työkaluja näiden vaikutusten ymmärtämiseen ja asiakkaiden tukemiseen.

## Lähteet
*   Andrew, J. A. 2023. Thinking clearly about climate change and mental health. Australian psychiatry.
*   Squires, E., Whiting, L. & Petty, J. 2024. Effects of climate change on the health of children and young people. Nursing Standard.
*   White, B. P., Breakey, S., Brown, M. J., Smith, J. R., Tarbet, A., Nicholas, P. K. & Ros, A. M. V. 2023. Mental Health Impacts of Climate Change Among Vulnerable Populations Globally: An Integrative Review. Annals of Global Health.
*   Woodland, L., Ratwatte, P., Phalkey, R. & Gillingham, E. L. 2023. Investigating the Health Impacts of Climate Change among People with Pre-Existing Mental Health Problems: A Scoping Review. International Journal of Environmental Research and Public Health.

## Kirjoittajat
*   Hanna Keinänen, Markku Virta, Salla-Mari Hänninen, Anne Korhonen (Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK -opiskelijat, Savonia-ammattikorkeakoulu)
*   Juha Peteri (lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu)
*   Teija Korhonen (yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu)