# Ilmastoriskit muovaavat kuntia – resilienssi on tulevaisuuden aluekehitystä

> Pohjois-Savo kuuluu alueellisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnannäyttäjiin.

## Kuntien rooli ilmastotyössä
Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastoriskeihin varautumista edistetään parhaiten rakentamalla yhteiskunnan resilienssiä moniäänisesti poliittisten vallanpitäjien, hallinnon, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden yhteistyöllä. Resilienssi on parasta varautumista, koska emme edes tiedä mihin kaikkeen meidän pitäisi varautua; monikriisiaika on osoittanut, että meidän pitää varautua myös ennakoimattomaan.

Kuntaliiton mukaan ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Paikallis- ja aluetasolla on opittava tekemään ilmaston arviointia ilmastomallinnuksen ja skenaariotyöskentelyn avulla. Ilmastoriskien arvioinnilla on keskeinen merkitys esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.

## Aluekehitys kestävyysmurroksessa
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueellisista ohjelmista ja toimenpiteistä päätetään kunnanvaltuustoissa ja maakuntavaltuustoissa. Näin alueellinen ilmastotyö on enenevissä määrin aluekehittäjien vastuulla. Ilmastoriskien hallintaa ei voi ulkoistaa alueellisesta ja paikallisesta päätöksenteosta. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 visio ”hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa” voi toteutua vain alue- ja paikallistason määrätietoisella sitoutumisella.

## Pohjois-Savo kansallisena esimerkkinä
Pohjois-Savossa on tartuttu määrätietoisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen aluekehityksessä. Valtion vuoden 2024 ilmastovuosikertomuksessa alueellinen ilmastoturvallisuustyö Pohjois-Savossa nostettiin kansalliseksi esimerkiksi:

> ”Pohjois-Savon ilmastoturvallisuustyössä on tunnistettu ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Pohjois-Savossa on tehty pitkäjänteisesti työtä ilmastoturvallisuuden lisäämiseksi. Ilmastoturvallisuus on osa Pohjois-Savon ilmastotiekarttaa, jonka toimeenpanosta ja seurannasta vastaa laajapohjainen Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä. Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi alueellista ilmastotyötä ja Savonia-ammattikorkeakoulu ilmastoturvallisuuteen liittyvää koulutusta ja TKI-toimintaa.”

Tällä hetkellä Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla valmistuu alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma ja toimintamalli. Työssä hyödynnetään paikallista tutkimusosaamista (Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Itä-Suomen yliopisto).

## Savonia-ammattikorkeakoulun rooli
Savonia-ammattikorkeakoulu tekee sopeutumisen työtä ruoka- ja vesiturvallisuuden eteen sekä yritysten ilmastoriskien hallinnan kehittämiseksi. Ilmastoriskien hallinta tulee olemaan keskeinen osa yritysten riskienhallintaa ja liiketoiminnan jatkuvuudenhallintaa.

Savonia on käynnistänyt ilmastoriskien tarkastelun osana kokonaisturvallisuutta yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, ELY-keskuksen, huoltovarmuustoimijoiden ja elinkeinoklustereiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa varautumisen lisäksi vastetta eli toimintatapaa kriisitilanteisiin.

## Sosiaalinen hyväksyttävyys ja tulevaisuustoivo
Ilmastotoimet voivat lisätä eriarvoisuuden kokemusta ja vastakkainasetteluja. Savonia ja ELY-keskus ovat kehittäneet ympäristödialogimenetelmän oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden edistämiseksi.

Ilmastotyön pitää lisätä tulevaisuustoivoa, joka on kulttuurisen kestävyyden ydintä. Sivistyneellä ilmastotyöllä kehitetään yhteiskunnan kykyä säilyttää ja edistää kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta samalla, kun mahdollistetaan muutos ja sopeutuminen nykymaailman haasteisiin.

***

*Kirjoittaja: Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala/Savonia-ammattikorkeakoulu*