# Jälkipyykkiä pandemiasta: laboratoriohoitajien resilienssi koronaviruspandemian aikana - Savonia-AMK

> Opinnäytetyössä selvitettiin laboratoriohoitajien resilienssiä koronaviruspandemian ajalta.

## Johdanto
Koronaviruspandemia ravisteli maailmaa voimakkaasti ja pandemian aiheuttama työkuormitus heikensi sote-työntekijöiden työhyvinvointia. Myös terveydenhuollon eturintamassa työskennelleiden laboratoriohoitajien työkuorma lisääntyi pandemian aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimusta, joka valottaa laboratoriohoitajien kokemaa psykologista resilienssiä koronapandemian ajalta.

## Mitä on resilienssi?
Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua, selviytyä ja palautua vaikeista tilanteista ja stressaavista olosuhteista. Se auttaa ihmisiä kestämään elämän haasteita ja vastoinkäymisiä. Stressaavissa poikkeusoloissa resilienssi on erityisen tärkeä voimavara, koska se auttaa yksilöitä vaimentamaan stressiä ja löytämään keinoja kohdata vaikeudet. Resilienssi syntyy ihmisen kyvyistä ja taidoista hyödyntää sisäisiä ja ulkoisia voimavarojaan, ja se on ominaisuus, jota voi kehittää.

## Tutkimuksen toteutus
Häkkisen (2023) opinnäytetyössä selvitettiin laboratoriohoitajien resilienssiä koronaviruspandemian ajalta. Työssä tarkasteltiin erityisesti iän, työkokemuksen, vuorotyöluonteisuuden ja koetun stressin yhteyttä resilienssiin. 

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, joka kohdennettiin ISLAB hyvinvointiyhtymän Pohjois-Savon aluelaboratoriossa marraskuussa 2022 työskenneille laboratoriohoitajille. Tavoitteena oli lisätä tietoa, joka auttaa organisaatioita kehittämään toimintaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden parantamiseksi.

## Tutkimustulokset
Resilienssiä mitattiin CD-RISK-10-mittarilla. Tulosten mukaan:
* 64 % vastaajista oli matala resilienssi.
* Tulokset noudattivat kansainvälistä trendiä, jossa työntekijöiden resilienssi on ollut pandemian aikana yleisesti matalalla tasolla.
* Resilienssillä oli tilastollisesti merkittävä yhteys koettuun stressiin.

Matala resilienssi voi viitata haasteisiin selviytymis-, muutos-, toipumis- ja palautumiskyvyssä sekä kriisinkestävyydessä. Tämä voi lisätä riskiä sairastua työuupumukseen. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että laboratoriohoitajien kokema stressitaso oli kokonaisuutena alhainen, mikä saattaa selittyä sillä, että kysely ajoittui pandemian hiipumisvaiheeseen.

## Johtopäätökset
Resilienssin mittaaminen on monimuotoista, sillä se on yksilöllinen ja monikerroksinen ominaisuus. Matala resilienssi vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, ja tulevaisuudessa on tärkeää kehittää käytännön työkaluja sen vahvistamiseksi työyhteisöissä. Resilienssiä vahvistavat interventiot voivat auttaa työntekijöitä käsittelemään stressiä ja sopeutumaan muutoksiin. Pandemian jälkipyykkiä pestäessä on olennaista ymmärtää laboratoriohoitajien kokemuksia, jotta voidaan parantaa työhyvinvointia ja ehkäistä tulevaa työuupumusta.

## Kirjoittajat
* **Taija Häkkinen**, bioanalyytikko, kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
* Häkkinen, Taija 2023. Kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus laboratoriohoitajien resilienssistä koronaviruspandemiassa.
* Nikunlaakso, Risto 2022. Korona on lisännyt sote-työntekijöiden kuormitusta, mutta tilannetta voidaan parantaa. Työterveyslaitoksen blogi.