# Kansainvälistymisen tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet – näkökulmia EAIE 2025 -konferenssin keskustelusta Göteborgissa - Savonia-AMK

> Kansainvälistymisen tulevaisuus rakentuu johtajuuden, strategian ja rajat ylittävän yhteistyön varaan.

## Konferenssin tausta
Osallistuin EAIE 2025 -konferenssissa Göteborgissa paneelikeskusteluun “Critical Conversations 02: Internationalisation at Risk: Challenges and the Road Ahead”. Paneeli järjestettiin ajankohtana, jolloin kasvava nationalismi, autoritaariset hallintomallit ja rahoituksen painopisteiden muutokset luovat paineita korkeakoulutuksen kansainväliselle yhteistyölle. Samaan aikaan kun puolustusbudjetit kasvavat, kansainvälinen tutkimusyhteistyö kohtaa leikkauksia.

Paneelin alustajina toimivat:
* Diederich Bakker (Hanze University of Applied Sciences, Alankomaat)
* Michelle Stewart (University of Strathclyde, Iso-Britannia)
* Andreas Göthenberg (Swedish Foundation for International Cooperation in Research and Higher Education, STINT, Ruotsi)

## Kansainvälistymisen hyödyt ja prioriteetit
Keskustelussa korostui, että kansainvälistymisen hyödyt ovat moninaiset: se vahvistaa instituutioiden kapasiteettia ja profiilia, lisää kulttuurista ymmärrystä ja työllistymismahdollisuuksia, rikastuttaa opetusta ja tutkimusta sekä luo uusia tulonlähteitä. 

Keskeisiksi prioriteeteiksi nostettiin:
* Opiskelijavaihto ja tutkintoon tähtäävä liikkuvuus
* Kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja sen tuotokset
* Opetussuunnitelmien kansainvälisen ja kulttuurisen sisällön vahvistaminen
* Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden houkuttelu
* Yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmien kehittäminen

## Globaalit haasteet ja geopoliittiset muutokset
Kansainvälistymisen kapasiteetin rakentaminen kohtaa merkittäviä haasteita. Kehitysavun leikkaukset, erityisesti Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ovat johtaneet koulutusohjelmien supistumisiin matalan tulotason maissa. 

Tilastollisia huomioita:
* **Euroopan unioni:** Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvoi vuonna 2023 lähes 1,8 miljoonaan.
* **Iso-Britannia:** Opiskelijamäärät putosivat jyrkästi Brexitin seurauksena.
* **Yhdysvallat:** Kansainvälisten opiskelijoiden määrä nousi vuonna 2024 ennätykselliseen 1,13 miljoonaan. Intia ohitti Kiinan suurimpana lähtömaana, mutta ennusteet viittaavat jopa 30–40 prosentin laskuun uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa.

Maailmanlaajuisesti painopiste siirtyy Aasiaan, kun taas väestönkasvu keskittyy Afrikkaan ja Aasiaan. Vaikka tieteellinen vaikuttavuus keskittyy yhä huippuyliopistoihin Yhdysvalloissa, johtavat innovaatiokeskittymät sijaitsevat yhä useammin Aasiassa (esim. Shenzhen–Hong Kong–Guangzhou, Tokyo–Yokohama, Beijing ja Seoul).

## Turvallisuus ja strateginen johtajuus
Poliittisella tasolla EU:n strategiat ovat siirtyneet avoimuuden korostamisesta turvallisuusuhkiin varautumiseen. Tämä muutos haastaa korkeakoulujen perinteistä roolia avoimen kansainvälisen yhteistyön edistäjinä.

Koulutus on sijoitettava olennaiseksi osaksi yhteiskunnan infrastruktuuria, ja kansainvälistymisen sekä kehitysavun vaikutukset on kytkettävä tiiviimmin turvallisuuteen ja rauhanrakentamiseen. Korkeakoulujen johtajilta vaaditaan resilienssiä, empatiaa ja strategista otetta, jotta kansainvälistymisen hyödyt voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

## Kirjoittaja
**Marja Gröhn-Rissanen**
Kansainvälisyyskoordinaattori ja hoitotyön lehtori, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Marja-Gröhn-Rissanen@savonia.fi

## Lähteet
* [Open Innovation, Open to the World (2015)](https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/3213b335-1cbc-11e6-ba9a-01aa75ed71a1?utm_source=chatgpt.com)
* [Tackling R&I Foreign Interference (2021)](https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/3faf52e8-79a2-11ec-9136-01aa75ed71a1/language-en?utm_source=chatgpt.com)